Kunnanhallitus, kokous 2.11.2020

Perustelut

Vesilahden vuoden 2020 alkuperäisen talousarvion mukainen toimintakate on -24 950 191 euroa, vuosikate 770 049 euroa ja tilikauden alijäämä -822 751 euroa. Vuoden aikana on tehty yhteensä 255 318 euron kuluja lisäävät talousarviomuutokset, joiden seurauksena muutetun talousarvion toimintakate on -25 205 509 euroa, vuosikate 514 731 euroa ja tilikauden alijäämä -1 078 069 euroa.

Vuoden 2020 aikana syntynyt koronakriisi vaikuttaa kunnan talouteen verotuloja laskevasti. Kesäkuussa julkaistun verotulokehikon mukaan kunnan verotulot jäisivät 680 000 euroa alle talousarvion. Vuodelle on julkaistu kaksi valtionosuuksien muutosta, joiden seurauksena kunnan valtionosuudet ovat noin 1 000 000 euroa korkeammat kuin on budjetoitu. Koronakriisi vaikuttaa alentavasti kunnan tuottojen kertymiseen ja nostaa joiltain osin kustannuksia.

Kunnan tilinpäätöksen 2019 mukainen taseen ylijäämien määrä on 669 351,94 euroa. Muutetun talousarvion ja käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioidaan, että tase muuttuu alijäämäiseksi vuoden 2020 aikana. Tieto tarkentuu vuoden edetessä.  

Vuoden 2021 talousarviokehyksen laadintaa on viivästetty, jotta koronan vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yleisestä kustannuskehityksestä saataisiin tarkempaa tietoa. Lisäksi koronan vaikutuksesta verotulojen kehittymiseen on haluttu tarkempaa käsitystä.

Yhteistoiminta-alueelta on saatu kesäkuussa 2020 alustava tieto koskien vuoden 2021 talousarviovalmistelua. Alustavien tietojen mukaan lastensuojelun ja tehostetun palveluasumisen kustannusten nousu johtuen palvelutarpeen kasvusta olisi noin 190 000 euroa. Lisäksi vuoden 2021 palkkakustannusten nousuarvio on noin 94 000 euroa. PSHP:n ennusteen mukainen kustannusten kasvu vuoden 2020 budjetoituun summaan nähden olisi 120 000 euroa. Yhteensä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskasvu olisi 404 000 euroa. Yhteistoiminta-alueen talousarviovalmisteluun liittyviä tarkempia tietoja saadaan 24.8. 

Kunnan tuotot tulevat vähentymään noin 460 000 euroa, kun vesi- ja viemärilaitoksen toiminta siirtyy Lempäälän Vesi Oy:lle operointisopimuksen myötä. Muilta osin tuottoihin ei ennakoida olennaisia muutoksia.

Vesi- ja viemärilaitoksen toiminnan siirtymisen myötä kunnan kulut tulevat vähenemään noin 501 000 euroa. Lisäksi kuluja vähentävät kunnanvaltuuston 2.12.2019 tekemät tasapainotuspäätökset, joiden tuomat lisäsäästöt vuoteen 2020 nähden ovat 139 500 euroa. Päätöksen osalta tulee huomioida, että se sisältää Narvan teknisestä toimistosta saatavan 19 000 euron säästön, joka edellyttää, että kiinteistö saadaan realisoitua.

Työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset sivukuluineen aiheuttavat noin 115 000 euron kustannusten kasvun. Kunnan tonttimyyntiin tarvitaan lisäpanostusta, syksyllä 2020 aloittaneeseen intensiivisen tuen ryhmään suunnitellaan jatkoa keväälle 2021 ja mm. ICT-kustannuksiin ja joukkoliikenteeseen on tulossa kustannusnousua. Samoin kunnan korkokustannukset ovat noususuuntaiset johtuen lainamäärän kasvusta sekä vuonna 2015 laaditusta koronvaihtosopimusta, jonka mukainen sopimus ja maksut alkoivat toukokuussa 2020.

Tuoreimmat vuotta 2021 koskevat verotuloarviot ovat kesäkuulta. Näiden mukaan vuoden 2021 verotulot olisivat 17,9 miljoonaa euroa. Valtionosuusarviot ovat myös kesäkuulta ja niiden mukaan vuoden 2021 valtionosuudet olisivat 7,55 miljoonaa euroa.

Edellä mainittujen tietojen perusteella talousarviota lähdetään laatimaan tilanteessa, jossa tilikauden 2021 vuosikatteen ennakoidaan olevan noin -300 000 euroa ja tilikauden alijäämän noin -1,8 miljoonaa euroa.

Kesäkuisen verokehikon mukaan vuoden 2022 verotulojen määrä olisi noin 17,8 miljoonaa euroa. Valtionosuusarvioita ei ole käytettävissä kuin talousarviovuodelle, joten valtionosuuksien kehittymisestä ei ole varmaa tietoa. Tällä hetkellä voimassa olevat työehtosopimukset ovat voimassa helmikuun 2022 loppuun. On todennäköistä, että myös vuodelle 2022 palkkoihin tulee muutoksia. Koska verotuloihin ei ole odotettavissa positiivista kehitystä ja talousarviovuosi 2021 tulee olemaan alijäämäinen, on realistista olettaa, että myös suunnitelmavuosi 2022 tulee olemaan alijäämäinen.

Nykyisen suunnitelman mukaan sote-uudistus on tulossa vuoden 2023 alusta. Tällä on vaikutuksia kunnan verotuloihin ja valtionosuuksiin, mutta myös toimintakuluihin. Sote-uudistuksen talousvaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Siitä, huomioidaanko sote-uudistus talousarviossa suunnitelmavuosilla, ei ole vielä annettu lausuntoa. Aiempina vuosina suunniteltua sote-uudistusta ei huomioitu taloussuunnitelmassa, vaan suunnitelmavuodet laadittiin kuten uudistusta ei olisi tullut.  

Kuntalain (410/2015) 110 § mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Talouspäällikkö antaa elokuussa toimialoille vuoden 2021 talousarvion ja taloussuunnitelman 2021-2023 käytännön laatimisohjeet. 

Perustelut

Talousarviokehyksen laadintaa varten on valmisteltu laskelma talousarvio- ja suunnitelmavuosien tuloslaskelmakehityksestä. Laskelman mukaan vuosien 2021 ja 2022 vuosikate on negatiivinen ja tilikauden alijäämä on molempina vuosina lähes 2 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vuosikate on positiivinen, mutta alijäämä on silti 1,5 miljoonaa euroa. Koronapandemia muodostaa riskin talouden kehittymiselle ja heikentää mahdollisuuksia ennakoida verotulojen kehittymistä. Niin talousarvio- kuin suunnitelmavuosien osalta tulee huomioida, että verotulojen kehittymiseen liittyy epävarmuutta. Myöskään suunnitelmavuosien valtionosuuksien määrää ei voida ennakoida varmuudella.

Vesilahden hallintosäännön 7 luvun 1 §:n mukaan kunnanhallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet.

Talousarviokehys annetaan kunnan ulkoisista eristä.

Valtuustoon nähden sitovia vastuualueita on kahdeksan: tarkastuslautakunta, hallintopalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut, vapaa-ajan palvelut, tekniset palvelut, vesi- ja viemärilaitos ja rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu.

Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan yhteistoiminta-alueella ja Vesilahden kunta antaa sopimuksen mukaisesti lausunnon yhteistoiminta-alueen talousarviosta. Talousohjaus annetaan lausunnolla, eikä sosiaali- ja terveyspalveluille anneta erikseen talousarviokehystä.

Kuntalain (410/2015) 110 § mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Liitteenä olevan laskelman mukainen taloussuunnitelma ei ole tasapainossa. Talouden tasapainottamiseksi tulee käynnistää talouden tasapainotusprosessi.

Talousarvio laaditaan siten, että talousarviokokonaisuus on marraskuussa käsiteltävänä kunnanhallituksen kokousaikataulun mukaisesti. Talousarvion laadinnassa noudatetaan kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma -asiakirjaa (ent. JHS 199), jota Kuntaliitto ylläpitää ja päivittää. Talousarvion laadinnassa tulee pidättäytyä menoja lisäävistä eristä myös suunnitelmavuosina.