Kunnanhallitus, kokous 2.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 218 Vuoden 2021 kiinteistöveroprosenttien määrääminen

VESDno-2020-201

Valmistelija

  • Merja Vihtiälä, talouspäällikkö, merja.vihtiala@vesilahti.fi

Perustelut

Kiinteistöverolaissa säädetään kiinteistön sijaintikunnalle menevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kunnanvaltuuston määräämä kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta ja se peritään kiinteistön omistajalta.

Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,93 – 2,00 %. Vesilahdessa yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 1,25 %.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron vaihteluväli on 0,41 – 1,00 %. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero Vesilahdessa on tällä hetkellä 0,55 %.

Kunnanvaltuusto voi määrätä muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle (kesämökit/vapaa-ajan asunnot) erillisen kiinteistöveroprosentin. Muun asuinrakennuksen veroprosentin vaihteluväli on 0,93 - 2,00 %. Vesilahdessa tämä veroprosentti on tällä hetkellä 1,40 %. 

Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti: Kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kiinteistöprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Edellä mainitun pykälän perusteella valtuusto voi samassa yhteydessä, kun se määrää tuloveroprosentin ja muut kiinteistöveroprosentit, määrätä oman erillisen veroprosentin yleishyödyllisten yhteisöjen pykälässä tarkoitetuille kiinteistöille. Jos valtuusto määrää yleishyödyllisille yhteisöille oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja näiden omistamat kiinteistöt ovat pykälän ehdot täyttäviä. Kunta ei voi itse nimetä yhteisöjä ja kiinteistöjä, joihin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosenttia sovelletaan. Veroprosenttia sovelletaan kaikkiin kunnassa oleviin yleishyödyllisiin yhteisöihin. Vesilahdessa ei ole määrätty erillistä veroprosenttia.

Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti: Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, jonka vähimmäismäärä on 2,00 ja enimmäismäärä on 6,00 prosenttiyksikköä. Erillistä veroprosenttia sovelletaan rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos kaikki kohdissa 1-7 mainitut edellytykset täyttyvät. 1) Alueella on asemakaava, joka on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua. 2) Asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen. 3) Rakennuspaikalla ei ole käytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua. 4) Rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen. 5) Rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain mukaisesti. 6) Rakennuspaikka ei ole rakennuskiellossa. 7) Rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa. Erillisen rakentamattoman rakennuspaikan veron tarkoituksena on tehostaa taajama-alueella olevien tonttien asumiskäyttöä. Erillistä veroprosenttia ei ole pakko määrätä. Vesilahden rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero on 2,00 prosenttia. 

Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukainen kunnan kiinteistöveron määrä oli 1 260 184 euroa. Kiinteistöveroa ei suoriteta yleisistä vesistä eikä metsästä eikä maatalousmaasta.

Vesilahden kunnanvaltuusto korotti kiinteistöveroja muun kuin vakituisten asuinrakennusten ja yleisen kiinteistöveron osalta vuodelle 2020. Kiinteistöveroihin ei esitetä muutoksia vuodelle 2021. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Tuomas Hirvonen, kunnanjohtaja, tuomas.hirvonen@vesilahti.fi

Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää,

  1. että se määrää vuoden 2021 kiinteistöverot seuraavasti:

    - vakituiset asuinrakennukset 0,55 %
    - muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,40 %
    - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 %
    - rakentamaton rakennuspaikka 2,00 %

  2. ettei se määrää erillistä veroa yleishyödyllisille yhteisöille, vaan näiden kohdalla sovelletaan normaaleja kiinteistöveroprosentteja.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Kunnanhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden sivistysjohtaja Mika Seppäselle, kunnaninsinööri Harri Vierikalle, kehitysjohtaja Timo Haapaniemelle sekä talouspäällikkö Merja Vihtiälälle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta.

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136§)
  • virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50§ 2 mom)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22§)