Perustelut
Vaasan hallinto-oikeus pyytää antamaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 42 §:n mukaisen lausunnon oheisen valituksen johdosta. Lausunto tulee toimittaa hallinto-oikeuteen viimeistään 3.9.2024. Valitus koskee rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä 02.04.2024 § 32 (vaatimus salaojan siirtämiseksi kiinteistöltä).
Valituksenalaisessa päätöksessä Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunta ei ole hyväksynyt asianomaisen vaatimusta siirtää hänen kiinteistöllään sijaitseva salaoja salaojasta vastuussa olevan henkilön kustannuksella.
Asianosainen on pyytänyt, että Vaasan hallinto-oikeus
- kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunnalle
- velvoittaa Vesilahden kunnan korvaamaan asianosaiselle asian hoitamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut lain mukaisine viivästyskorkoineen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Olli Seppälä, rakennustarkastaja, olli.seppala@vesilahti.fi
Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu tehdystä valituksesta seuraavaa:
Valituksen mukaan päätöksen perusteluina on todettu, että suullista lupaa puoltaa Kontinmaa - haltijan ja omistajan suulliset kertomukset sekä se, että oja sijoittuu maaston muotojen perusteella alueen luonnolliseen veden virtauskohtaan, jonka kautta valuma-alueen vedet olisivat muutoinkin poistuneet joko pintavaluntana tai ojassa. Myös myöhemmin tehdyt maastomittaukset osoittavat lautakunnan mukaan, että veden luonnollinen kulkusuunta on Hakala-kiinteistön läpi. Asianosaisen käsityksen mukaan sanotut perustelut eivät miltään osin tue Kontinmaa-kiinteistön haltijan väitettä suullisen sopimuksen solmimisesta kiinteistön aikaisempien omistajien kanssa.
Lautakunta toteaa, että ei näe esitettyjen seikkojen olevan millään tavalla ristiriidassa toistensa kanssa.
Valituksessa on myös viitattu valokuva-aineistoon ja ilmakuviin, jotka todistavat, ettei avo-ojaa ole koskaan ollutkaan. Lautakunta toteaa, että nimenomaan ilmakuvasta voi havaita, että alueella on sijainnut avo-oja. Sinänsä tällä seikalla ei ole asian kannalta merkitystä.
Valituksessa on tuotu esiin, että lautakunnan mukaan vesilain siirtymäsäännöksistä ei ilmene, että vanhat oikeudet ja rasitteet olisivat lakanneet uuden vesilain luvun 5, 10 ja 11 § myötä ja että ne olisi tarpeen perustaa uudelleen. Tältä osin asianosainen toteaa olevansa samassa käsityksessä. Vanhoja rasitteita ei ole siirtymäsäännösten mukaan tarpeen perustaa uudelleen. Ne olisi kuitenkin tullut olla olemassa jo vanhan lain aikaan. Kontinmaa -kiinteistön haltija ei vaan missään vaiheessa ole todistettavasti pystynyt osoittamaan, että ojan sijoittamisesta Hakala -kiinteistön alueelle olisi sovittu. Kontinmaa -nimisen kiinteistön haltija ja kiinteistön omistaja ovat asiassa hyödynsaajia ja ainoastaan heidän kertomaansa perustuu se, että lautakunta on katsonut ojan sijaitsevan sovitusti ja luvallisesti Hakala -kiinteistön alueella. Valituksessa on esitetty lähisukulaisen todistus, ettei hän ole ollut tietoinen salaojasta.
Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että kumotun vesilain aikaan on riittänyt suullinen sopimus salaojan perustamiseksi toisen maalle. Salaoja on rakennettu kumotun vesilain aikaan ja ei ole mitään näyttöä siitä, etteikö salaojalle ole saatu silloisen kiinteistönomistajan lupaa. Lähisukulaisen, joka ei ole omistanut ko. kiintestöä, todistus ei ole millään tavalla luotettava todiste siitä, etteikö suullista lupaa ole saatu.
Valituksessa on myös todettu, että lautakunta viittaa päätöksessään vesilain 5 luvun 10 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan, kun oja on tehty toisen alueelle, alueen omistajalle voidaan antaa oikeus omalla kustannuksellaan muuttaa ojan asemaa ja suuntaa, jos muutos ei vähennä ojasta saatavaa hyötyä eikä aiheuta sanottavaa lisäkustannusta ojituksen hyödynsaajalle. Toisen alueelle tehtävä oja on sijoitettava kiinteistön rajalle tai muutoin sellaiseen paikkaan, että siitä aiheutuu kiinteistön omistajalle mahdollisimman vähän haittaa. Avonaista ojaa, ellei se ole kiinteistön rajalla, ei saa ilman omistajan suostumusta tehdä toisen erityiseen käyttöön otetulle alueelle. Tältä osin asianosainen toteaa jälleen viitatun vesilain säännöksen pitävän paikkaansa, mutta ei vain soveltuvan puheena olevaan tapaukseen. Ojan tekeminen toisen maalle edellyttää lupaa tai sopimusta, jollaista nyt puheena olevassa asiassa ei missään vaiheessa ole tehty tai saatu. Luvattoman ojan siirtämisestä aiheutuvat kustannukset eivät miltään osin kuulu haitankärsijän eli asianosaisen vastattaviksi.
Lautakunta toteaa, että edellä viitattu vesilain pykälä nimenomaan soveltuu tähän tapaukseen. Salaoja on perustettu asianosaisen maalle kumotun vesilain aikaan (ks. edellinen kappale). Mikäli asianosainen haluaa siirtää ojaa, tulee sen tapahtua hänen kustannuksellaan. Asianosainen ei myöskään ole esittänyt, miten hänen esittämänsä linjaus ei vähennä ojasta saatavaa hyötyä. Linjaus on piirretty kiinteistön rajamerkintöjen perusteella, eikä se perustu maastonmuotoihin. Salaojan suora hyödynsaaja on naapurikiinteistön haltija, jonka pellon kuivatusvedet kulkevat salaojan kautta. Asinosaiselle maan alla kulkevasta salaojasta ei kuitenkaan ole haittaa, joten tässä tapauksessa ei voida puhua haitankärsijästä.
Valituksessa on esitetty, että salaoja kulkee asianosaisen omakotitalon pihan läpi ja että piha on erityiseen käyttöön otettu alue. Lisäksi on todettu, että salaojasta aiheutuneet haitat ovat ilmeisiä.
Lautakunta toteaa, että asianosaisen omakotitalo sijaitsee viereisellä kiinteistöllä noin 50 metrin etäisyydellä salaojan yläpäästä. Salaoja sijaitsee kiinteistöllä, jossa sijaitsee vain purkukuntoisia rakennuksia. Salaoja kulkee alueella, joka on kaavoitettu Koskenkylän yleiskaavassa MA-alueeksi (MA = Maisemallisesti arvokas peltoalue. Peltoaukea on pyrittävä säilyttämään viljelykäytössä. Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden rakennuksia. Rakennukset tulee sijoittaa siten, että peltomaisema säilyy avoimena). Asianosainen ei ole esittänyt, millaisia ilmeisiä haittoja maan alla kulkeva salaojaputki aiheuttaa. Salaoja ei estä alueen käyttöä kaavassa mainittuun tarkoitukseen.
Valituksen mukaan ojan siirtämisestä aiheutuvat kustannukset hyödynsaajalle ovat verrattain pienet, koska hänellä itsellään tai hänen yrityksellään on kaivinkone ja osaaminen kaivutyön suorittamiseen. Kyse ei olisi mittavista kaivutöistä. Kontimaa -nimisen kiinteistön vesienjohtamisreitin muuttaminen todennäköisesti myös parantaisi kiinteistön kuivatusta. Ilmakuvista ilmenee, miten useampien vuosien aikana pellolle on kerääntynyt vettä lammikoiksi. Nykyinen kulkureitti ei siis todennäköisesti ole paras ja tehokkain kuivatusvesien johtamisreitti Kontinmaa -nimisen kiinteistön näkökulmasta katsottunakaan.
Lautakunta toteaa, että salaojaputken on todettu olevan on tukossa, minkä vuoksi kuivatusvedet eivät pääse kyseisen ojan kautta virtaamaan. Asianosainen on toistuvasti kieltänyt salaojaputken kunnostuksen ja on lisäksi itse aiheuttanut putkessa tukoksen salaojaputken alapäässä. Tämän johdosta vireillä on myös salaojaputken avaamista koskeva hallintopakkoasia. Tämän vuoksi on aiheetonta väittää, etteikö nykyinen kulkureitti olisi tehokkain kuivatusvesien johtamisreitti.
Asianosainen on myös vaatinut, että em. hallintopakkoasia ja asianosaisen vireille laittama vesilain mukainen vaatimus käsiteltäisiin yhdessä. Lautakunta toteaa, että kyseessä on kaksi eri asiaa, joista on tehtävä erilliset päätökset. Asiat on kuitenkin käsitelty samassa kokouksessa (02.04.2024)
Asianosaisen vaatimukseen kunnan korvausvelvollisuudesta lautakunta toteaa, että syntyneet kustannukset tulee periä täysimääräisesti asianosaiselta. Asianajajan käyttö tämäntyyppisessä asiassa on ylimitoitettua. Luultavasti, mikäli asianosainen siirtäisi omalla kustannuksellaan ojan ehdottamaansa sijaintiin, olisi toimenpide edullisempaa kuin asianajakustannukset tässä asiassa. Asianosainen on itsekin todennut, että kyse ei olisi mittavista kaivuutöistä.
Pykälä tarkastetaan kokouksessa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Pykälä tarkastettiin kokouksessa.