Perustelut
Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus on kokouksessaan 30.8.2023 § 87 käsitellyt MAL4-sopimuksen seurantaa vuodelta 2022. Seutuhallitus on hyväksynyt sopimuksen seurantaraportin vuodelta 2022 ja lähettänyt sen tiedoksi seudun kuntiin.
Seutuhallituksen valmistelu:
MAL- sopimusmenettelyn taustaa
Tampereen kaupunkiseutu ja valtio solmivat vuonna 2020 maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimuksen vuosille 2020-2023. Se nojaa raken-nesuunnitelman linjauksiin ja niitä tarkentaviin osaohjelmiin ja suunni-telmiin. Sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun kestävää kasvua, luodaan edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän kehittämiselle. Sopimuksella vahvistetaan myös kuntien välistä yhteistyötä ja pitkäjänteistä suunnittelua.
Sopimusmenettely on ollut kaupunkiseudulla voimassa vuodesta 2011, jolloin laadittiin Suomen ensimmäinen MAL-aiesopimuspilotti. Sittemmin menettely on vakiintunut neljän suurimman kaupunkiseudun ohella kolmelle muulle kaupunkiseudulle. Menettelyn piirissä ovat nyt Helsingin seutu, Tampereen seutu, Turun seutu, Oulun seutu sekä uusina tu-lokkaina Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seudut.
MAL-sopimus hyväksytään hallituskausittain. Se sisältää pitkän aikavälin tahtotilan sekä neljän vuoden toimenpiteet ja niiden rahoituksen. Sopi-muksen valmistelu ja seuranta toteutetaan seudullisissa päätösraken-teissa. Sopimuksen hyväksyvät seutuhallituksen ehdotuksesta kuntien valtuustot. Valtion sitoutuminen tehdään valtioneuvoston periaatepää-töksellä.
Olennainen osa MAL-menettelyä on sen vuosittainen seuranta osapuolten yhteisessä kokouksessa. Valmistunutta raporttia koskeva seurantakokous pidetään Tampereella 6.9, ja siihen osallistuvat valtio-osapuolen lisäksi seutuhallituksen nimeämä kaupunkiseudun neuvotteluryhmä.
Seututietopäällikkö Jussi Välimäki on koonnut seurantaraportin paikka-tietoaineiston. Liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru on raportoinut liikenteen hankkeiden edistymisen. Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela on raportoinut maankäytön ja asumisen toimenpiteet.
Yhteenveto seurantaraportista
Liikenteen sopimuskohdat ja -hankkeet:
Sopimus sisältää seudullista liikennejärjestelmätyötä koskien neljän tyyppistä tavoitteistoa:
- Seudulliset suunnitelmat, selvitykset ja kehitystyö
- Kuntien ja valtion yhteinen suunnittelu, selvitys- ja kehitystyötä
- MAL-sopimuksella määritelty rahoitusyhteistyö
- Muut sopimukseen kytkeytyvät valtion toimenpiteet
Seudullisina suunnitelmina valmistui kävelyn ja pyöräliikenteen kehittä-misohjelma vuonna 2021, pysäköinnin seudullisten periaatteiden toi-meenpano suunnitelma 2022 sekä lähijunaliikenteen visio ja tiekartta toteutukselle vuonna 2022. Valmistumisen jälkeen on käynnistetty seu-dullinen yhteistyö tiekarttojen toimeenpanemiseksi. Joukkoliikenteen kehityskuvatyö oli vuoden 2022 lopussa viimeistelyvaiheessa sekä selvi-tys liikenteen ja liikkumisen teknologioiden ja palvelujen kehittämiseksi oli käynnistynyt. MAL-rahoitusta käytettiin myös kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelman laatimiseen. Sopimuskauden loppuun 2023 mennessä kaikki sopimuksessa mainitut selvitys- ja suunnittelutehtävät valmistuvat.
MAL-sopimuksessa sovittiin myös kaupunkiseudun kehityksen kannalta keskeisistä suunnittelukohteista valtion ja kuntien yhdessä edistettäviksi Suomi-radan, Tampereen asemakeskuksen sekä henkilöratapihan, Ylöjärven raakapuuterminaalin siirron suunnittelu ovat edenneet, mutta edellyttivät vuoden 2022 lopussa edelleen huomiota ja määrätietoista etenemistä kohti toteutusta. Tampereen järjestelyratapihan siirron suunnittelu ei ole edennyt toivotulla tavalla.
MAL-sopimuksessa sovittiin valtion rahoituksesta seudun asemanseutujen kehittämiseen, raitiotiesuunnitteluun ja toteuttamiseen, joukkoliikennepalvelun tukemiseen, Vaitinaron liittymän suunnitteluun sekä kävelyn ja pyöräliikenteen sekä seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä sovittavien hankkeiden toteuttamiseen. Rahoitusyhteistyö on edennyt sovitusti, joskin Vaitinaron suunnittelun etenemisessä on ollut viipeitä, joita on osin osattu ennakoida. Raitiotien osalta Tampere ja Pirkkala ovat lisäksi toteuttaneet MAL-sopimuksessa mainitun kohti toteutusta tähtäävän hankesuunnitelman, johon valtio ei ollut budjetoinut rahoitusta.
Sopimukseen on kirjattu lisäksi muita kohteita, joita kaupunkiseutu piti tärkeinä huomioida valtakunnallisen liikennejärjestelmätyön laadinnassa. Seudulle merkittävät hankkeet (lähijunaliikenne, henkilöratapiha, Suomi-rata, valtatieverkosto, Vaitinaro, lentoasema) ovat lähtökohtaisesti tulleet hyvin noteeratuksi valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa sekä sen investointiohjelmassa. Niiden kehittämiseen ei kuitenkaan ole saatu kansalliselta tasolta riittävissä määrin rahoituspäätöksiä. Hankkeiden edistäminen suunnitelmista toteutukseen edellyttää yleisesti erityistä huomiota.
Maankäytön ja asumisen sopimuskohdat ja -hankkeet
Kuntien valmistelua koskevat sopimuskohdat
Seurannassa lähes kaikkien sopimuskohtien voi todeta edenneen tavoi-tellusti ja vahvistaneen seudun valmiutta tuottaa ja ottaa vastaan kasvua kestävällä ja laadukkaalla tavalla. Muutamissa teemoissa molempien sopimusosapuolten toiminnasta voi kuitenkin tehdä havaintoja, joita olisi hyvä työstää jatkossa.
Sopimuksen kohdissa Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto sekä Asuinympäristön laadun sekä sosiaalisen ja toiminnallisen monimuotoi-suuden vaaliminen on kohtia, jotka on hyvä nostaa tässä vaiheessa esiin. Esiin nostetut sopimuskohdat ovat suluissa numeroituna:
- Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tontinluovutusohjelmat (30.)
- Asunnottomuuden puolittaminen (38.1)
- Rakenteen energiatehokkuuden kehitysohjelma (39.)
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tontinluovutusohjelman laatiminen on MAL-sopimusten kestosopimuskohta. Tähän mennessä puolet seudun kunnista on käynyt systemaattiseen ohjelmointiin tässä teemassa. Ohjelmien puuttuminen haastaa tuotannon tasaista jakautumista seudun eri osiin, mutta se vaikuttaa myös mm. edunvalvontaan. Seutuna olisi helpompi viestiä valtion suuntaan ARA-rakentamiseen liittyvissä asioissa, mikäli käytössä olisi yhtenäiseksi koostettu tonttitarjontaa ennakoiva paperi. Tällainen dokumentti olisi vahva viesti kuntien tahdosta vahvistaa strategista otetta myös kohtuuhintaisessa asumisessa.
Sopimuksen tavoite asunnottomuuden puolittamisesta edellyttää pa-nostamista asumisneuvontaan. Asia on myös tunnistettu seudun asun-topoliittisessa ohjelmassa. Asunnottomuuden hoito kytkeytyy nykyisin myös Pirkanmaan hyvinvointialueen toimintaan. Kunnat ovat silti jatkos-sakin tärkeitä toimijoita ilmiön hallinnassa.
Rakenteen energiatehokkuuden kehitysohjelmaa ei ole laadittu, mikäli kuntien laatimia Hinku-tiekarttoja ei lasketa sellaisiksi. Sen sijaan MAL-sopimuskaudella tuotettu seurantaväline antaa hyvin pohjan kehitysoh-jelman laatimiseen jatkossa.
Valtion osuus maankäytön ja asumisen kehittämisestä
Valtion hallinnoiman ja omistuksessa olevan maankäytön alalla ei ole tapahtunut erityistä edistystä. (10.,11., 34.)
ARA-rakentamista käsittelevissä sopimuskohdissa (31. ja 32.) painotetaan rakentamisen kohdistumista keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle. MAL-sopimuksen tavoitekirjauksessa eriytymisen ehkäisy on asetettu tärkeäksi valmistelua ohjaavaksi tavoitteeksi. Vaikka kohtuuhintaisen rakentamisen määrälliset tavoitteet on saavutettu, haasteita on havaittu hankkeiden läpimenossa ko. vyöhykkeillä ja toisaalta ARA-rakentamisen kasautumisessa alimpien hyvinvoinnin tasojen alueille.
Myönteisiä ARA-rahoituspäätöksiä on haastava saada kohteisiin, joissa on toiminnallisuuteen liittyviä tai rakenteellisia laatuvaatimuksia tai joiden sijainti tuottaa valtiolle taloudellista riskiä. Tämä osoittaa seudun olevan ARA:n taloudellisiin raameihin paikoin liian kallis ja toisaalla hankkeiden olevan ARA:n tarkasteluissa taloudellisilla riskirajoilla.
Seurantaraportti on esityslistan liitteenä.