Perustelut
Pirkanmaan maakuntahallituksen ympäristö- ja ilmastojaosto on lähettänyt Vesilahden kunnalle lausuntopyynnön Pirkanmaan energiastrategiasta. Lausunnolle on saatu lisäaikaa 15.2.2023 asti.
Energiastrategian visiona on: "Vuonna 2030 Pirkanmaalla on fossiiliton, energiatehokas ja luotettava energiajärjestelmä, joka on ympäristöystävällinen ja oikeudenmukainen." Energiastrategia palvelee Pirkanmaan pyrkimystä hiilineutraaliksi, joten tavoitevuosi 2030 on sama kuin maakunnan hiilineutraaliustavoitteella. Maakuntahallituksen ympäristö- ja ilmastojaosto linjasi keväällä 2022 energiastrategian tavoitteiksi:
- mahdollistaa Pirkanmaan hiilineutraalius
- varmistaa Pirkanmaan energiajärjestelmän toiminta- ja huoltovarmuus
- irrottaa maakunta venäläisestä tuontienergiasta
- vahvistaa aluetaloutta ja energiaan liittyvää TKI-toimintaa
- varmistaa energiamurroksen oikeudenmukaisuus ja kustannustehokkuus
- päästä edellä mainittuihin tavoitteisiin luonnon monimuotoisuutta heikentämättä.
Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi strategian avulla pyritään parantamaan Pirkanmaan energiatehokkuutta, minkä merkitys on energiakriisin keskellä korostunut.
Strategiassa on arvioitu nykytilannetta, luotu skenaarioita sekä laadittu toimenpiteitä seuraaville osa-alueille:
- Energiantuotanto: aurinkoenergia, biokaasu, biomassa, jätteenpoltto, lämpöpumput, tuulivoima, vesivoima, ydinvoima
- Energian siirto, kuljetus ja varastointi: sähköverkko, kaasuverkko, kaukolämpö, energian varastointi, vety
- Energiankulutus: asuminen, energiayhteisöt, liikenne, teollisuus.
Strategiassa ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita.
Ehdotus
Esittelijä
-
Janne Kannisto, tarkastusinsinööri, janne.kannisto@vesilahti.fi
Strategiassa on arvioitu kattavasti eri energiamuotojen vahvuuksia ja heikkouksia painottuen uusiutuvaan energiaan. Strategia on linjassa muiden ohjelmien ja strategioiden kanssa tukien niiden tavoitteita.
Seuraaviin asioihin tulisi kiinnittää huomiota:
Vaikka lämpöpumput lisäävät sähkönkulutusta, mikäli lämpöpumppuihin siirrytään muusta lämmönlähteestä kuin sähkölämmityksestä, tulisi lämpöpumppujen energiatehokkuutta asiassa korostaa. Maalämmön hyötysuhde on usein yli 3 (eli 300 %), kun taas esim. öljykattilan hyötysuhde on parhaimmillaan 0,95 (95 %), varaavan takan 0,85 (85 %) ja kaukolämmön 0,90 (90 %). Lisäksi siinä tapauksessa, että sähkölämmitteiset kiinteistöt vaihtavat lämmönlähteeksi esim. maalämmön, sähkönkulutus ja näin ollen sähköverkkojen kuormitus tosiasiassa vähenee.
Biokaasu liikenteen polttoaineena on jäänyt sähköautojen jalkoihin, mikä tunnistetaan myös energiastrategiassa. Biokaasun tuotannon lisääntyminen elävöittäisi maaseutualueita. Strategiassa todettiin, että sähköisten kulkuneuvojen lataus tapahtuu ensisijaisesti kotipihassa yön yli, minkä takia niiden käyttö soveltuu hyvin pientalojen asukkaille myös haja-asutusalueilla. Kaasutankkausinfraa tulisi kehittää myös haja-asutusalueille ja mahdollisesti biokaasulaitoksen yhteyteen. Kiristynyt jätelaki ja lajitteluvelvoitteet lisäävät osaltaan biojätteen erilliskeräystä ja näin ollen biokaasun tuotantoa mutta biojätteen erilliskeräystä tulisi tehostaa myös alle 10 000 asukkaan taajamissa arvioiden kuitenkin samalla jätteenkuljetuksen kokonaispäästöjä. Mitä kauempana ja yksittäin kohteet sijaitsevat käsittelylaitoksesta, sitä enemmän syntyy kuljetuksen päästöjä.
Pienydinvoimaa tulisi tarkastella kriittisesti ja koko elinkaaren ajalta. Vaikka ydinvoima on tuottaessa hiilineutraali energiamuoto, ei itse uraani ole uusiutuva luonnonvara ja uraanikaivosten ympäristö- sekä sosiaaliset näkökulmat tulisi huomioida. Lisäksi ydinjätteen loppukäsittelyn viemä aika ja tilantarve sekä laitosten turvallisuusnäkökohdat etenkin nykypäivän muuttuvassa ympäristössä tulisi ottaa huomioon. Pienydinvoiman kehittäminen ei saa tapahtua uusiutuvien energiamuotojen kustannuksella.
Pykälä tarkastetaan kokouksessa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Pykälä tarkastettiin kokouksessa.