Kunnanhallitus, kokous 13.6.2022

Perustelut

Oikaisuvaatimus1 tekijät ovat jättäneet 26.6.2020 saapuneen oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen kokouksen 25.5.2020 §115 päätökseen. 

Oikaisuvaatimus2 tekijät ovat jättäneet 26.6.2020 saapuneen oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen kokouksen 25.5.2020 §115 päätökseen. 

Oikaisuvaatimus2 tekijät ilmoittavat oikaisuvaatimuksessaan olevansa samaa mieltä 26.6.2020 päivätyn oikaisuvaatimuksen kanssa, jonka ovat allekirjoittaneet Oikaisuvaatimus1 tekijät. 

Kunta ja maanomistaja voivat sitovasti ennen kaavoitusprosessia tai sen alkuvaiheessa sopia vain kaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä kustannuksista. Kaavoitus on prosessina itsenäinen, ensisijainen ja riippumaton kunnan harjoittamasta sopimustoiminnasta. Asemakaavan sisältö määräytyy kunnan yleispiirteisessä kaavoituksessa asetettujen maankäyttötavoitteiden ja laissa asetettujen sisältövaatimusten mukaisesti ja yksityiskohdiltaan lainmukaisen kaavan laatimisen ja siihen liittyvän osallistumis- ja arviointimenettelyn ja päätöksentekomenettelyn lopputuloksena.

Maanomistaja on esittänyt kaavoituksen aloitussopimuksessa tavoitteenaan, että kaavalla muodostuisi 60-70 tonttia ja tonttien keskipinta-alaksi noin 1150-1300 neliömetriä. Kaavoituksen edetessä maanomistajaa on kuultu ja heidän esittämiä toiveita on myös toteutettu kaavaa laadittaessa. Maanomistajan toiveena on ollut kaavoituksen edetessä kuitenkin näitä alustavia toiveita suuremmat tonttikoot ja erillispientalotonttien (AO) lisäksi alueelle merkittävästi suurempien pientalo (AP) tonttien sijoittaminen. AP-tontit mahdollistavat rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuntorakennusten rakentamisen. Esimerkit AP-tonteista kaava-alueella: 282/6 3452 m2, 282/7 3650m2, 292/1 1955 m2, 292/2 1841 m2, 292/3 1618 m2 ja 292/5 3631 m2. Maanomistajan sekä kunnan tavoitteista, alueen topografiasta sekä MRLn 54 § mukaisista asemakaavan sisältövaatimuksista johtuen tonttimäärä on muotoutunut kaavaehdotukseen pienempänä, kuin aloitussopimuksessa oli arvioitu.

Kaavan valmisteluvaiheessa on järjestetty työneuvotteluja alueen maanomistajan kanssa 7.2.2017, 27.3.2017, 24.4.2017, 5.6.2017, 14.8.2017, 5.9.2017, 23.1.2018, 8.2.2018 ja 7.3.2018. Lisäksi alueelle on järjestetty maanomistajan kanssa kaksi maastokäyntiä. Kaavoituksen eri vaiheissa kunnan ja maanomistajan kesken on tehty yhteistyötä, neuvoteltu ja kuultu maanomistajan edustajia asemakaavaan liittyvissä seikoissa.

Pesänselvittäjä on lausunut 9.3.2018 : ”Katson kokouksessa 07.03.2018 kaavaehdotukseen sovittujen muutosten jälkeen ehdotuksen vastaavan XXXXXkuolinpesien asettamia tavoitteita ja turvaavan näin ollen kuolinpesien edun. Kuolinpesien tekemät olennaisimmat ja kokonaistulokseen eniten vaikuttaneet ehdotukset on kaavaprosessin yhteydessä otettu huomioon. Näillä perusteilla hyväksyn kokouksessa 07.03.2018 saavutetun lopputuloksen ja totean, että kuolinpesien puolesta kaavaehdotus voidaan viedä lainmukaiseen jatkokäsittelyyn.” Tämän jälkeen kunnanhallitus on kokouksessaan 9.4.2018 § 72 päättänyt asettaa Rahoisten asemakaavaehdotuksen liiteaineistoineen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi.  Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 26.4.-29.5.2018 välisen ajan.

Asemakaavan tavoitteet ovat tarkentuneet kaavoituksen edetessä ja Rahoisten asemakaavan kaavoituksen tavoitteita ovat kaavaehdotusvaiheen kaavaselostuksen mukaan:

• Tavoitteena on kaavoittaa alueelle voimassaolevan Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti pientalotontteja (erillispientalotonttien, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita), virkistys- ja leikkialueita ja alueen tiestö.
• Tavoitteena on liittää alue nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen huomioimalla kevyenliikenteen tarpeet ja kokoojakatu, Suomelantie.
• Tavoitteena on muodostaa alueelle yhtenäinen virkistysaluereitistö ja linkittää se ympäröiviin alueisiin.
• Tavoitteena on huomioida luontoselvityksen mukaiset avainbiotoopit ja erityiset lajit. Tavoitteena on, että hakkuiden ulkopuolelle jätetyt metsäalueet säilytetään pääosin.
• Tavoitteena on sopeuttaa rakentaminen korkeussuhteiltaan vaihtelevaan maastoon ja ohjata rakentamistapaa riittävästi, jotta alueesta on mahdollista muodostaa maisemallisesti hyvin metsäympäristöön sopiva, toteuttamiskelpoinen, houkutteleva ja viihtyisä alue.
• Tavoitteena on huomioida kaikenikäisten asukkaiden ja erityisesti lasten tarpeet leikkiin, ulkoiluun ja sosiaaliseen kohtaamiseen.
• Tavoitteena on, että alueen merkitys osana Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta huomioidaan siten, että uusi rakentaminen muodostaa maaston muotoihin ja metsän muodostamaan maiseman rajaan soveltuvan yhtenäisen kokonaisuuden. Tavoitteena on, että maisemaa rajaavat metsän reunat jätetään ehjiksi. Tavoitteena on, että rakentamista ja rakentamistapaa ohjataan kaavassa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi

Siltäosin kuin oikaisuvaatimuksissa esitellään asemakaavan sisältöä sen aiemmissa suunnitteluvaiheissa, voidaan todeta, ettei oikaisuvaatimuksen kohteena oleva kunnanhallituksen päätös §115 koske niitä. 

Maankäyttösopimusta on käsitelty ja sen sopimusehtoja on käyty läpi maanomistajan kanssa järjestetyissä neuvotteluissa 20.8.2018, 27.11.2018, 9.4.2019 ja 20.11.2019. Neuvottelujen muistiot ja maanomistajilta sopimusta koskevat helmikuussa 2020 saapuneet kirjalliset kommentit ovat olleet kunnanhallituksen tiedossa. Maanomistajan neuvotteluissa esittämiä näkemyksiä on myös huomioitu sopimusta laadittaessa.  

Kaavoituksen aloitussopimuksessa kohdassa 4. Maanomistaja sitoutuu luovuttamaan noin 0,7 hehtaarin tiealueen (Suomelantie) korvauksetta kunnalle erillisellä luovutuskirjalla, kun asemakaava on ehdotuksena ollut nähtävillä. Maanomistaja ei ole kaavoituksen aloitussopimusta tältä osin noudattanut.

Kunta päättää alueellaan kunnallisteknisten suunnitelmien teettämisestä ja kunnallistekniikan rakentamisen aikataulutuksesta. Sopimukseen kirjattu tavoitteellinen aikataulutus on käsitelty maanomistajan kanssa neuvotteluissa ja siinä on huomioitu kunnan taloudelliset edellytykset toteuttaa alue. Sopimuksessa esitetty tavoitteellinen toteutusaikataulu perustuu kunnan tarpeeseen varata aikaa alueen suunnittelulle ja toteutukselle siten että on taloudellisesti mahdollista toteuttaa alueet ja rakenteet tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Tavoitteellinen aikataulu mahdollistaa kunnallistekniikan rakentamisen alueelle kohtuullisessa ajassa.

Oikaisuvaatimuksessa on todettu, että sopimuksen valmistelu tulisi palauttaa kunnan ja maanomistajatahon väliseen neuvotteluprosessiin. Kuntaakin koskee sopimusvapaus ja tämä vapaus sisältää paitsi oikeuden valita sopimuskumppaninsa, niin myös oikeuden tehdä sopimus halutun sisältöisenä ja halutussa muodossa. Vapaus sisältää myös oikeuden jättää sopimus tekemättä. Kunta on järjestänyt maanomistajan kanssa merkittävän määrä kokouksia ja yrittänyt saada sopimusta aikaan, mutta oikaisuvaatimuksesta päätelleen maanomistajataho ei vieläkään suostu hyväksymään sopimuksen sisältöä. Hanke ei etene suunnitellulla tavalla ja kiinnittää tarpeettomasti asemakaavoituksen resursseja, eikä prosessin jatkaminen ole kunnalle tarkoituksenmukaista ja kannattavaa mm. taloudellisesti.

Oheismateriaali

• Oikausuvaatimus oikaisuvaatimus1 tekijät
• Oikaisuvaatimus oikaisuvaatimus2 tekijät 

Perustelut

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 13.1.2021 päivätyllä lausuntopyynnöllä pyytänyt Vesilahden kunnanhallitukselta lausuntoa asiassa Diaarinumero 20012/03.04.04.04.10/2021. Muutoksenhaunalainen päätös on kunnanhallitus 23.11.2020 § 242.

Lausuntopyynnön alkuperäinen toimitusaika on ollut viimeistään 15.2.2021, mutta koska lausuntopyyntö ei saapunut kuntaan ajallaan, toimitusaikaa hallinto-oikeudelle on jatkettu 28.2.2021 asti.

Kunnan lausunto liitteineen on tämän pykälän liitteenä.

Perustelut

Rahoisten asemakaava on ollut vireillä vuodesta 2016 saakka. Kaavahanke on edennyt ehdotusvaiheeseen. Maankäyttösopimus on kunnan puolelta hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 25.5.2020 § 115. Tämän jälkeen määräalan omistajatahot ovat valittaneet päätöksestä hallinto-oikeuteen. Rahoisten asemakaavahankkeen eteenpäin vieminen odottaa oikeuden ratkaisua valituksenalaisessa asiassa sekä sitä, että omistajatahot hyväksyisivät kunnanhallituksen päättämän maankäyttösopimuksen ja maankäyttösopimus allekirjoitettaisiin molempien osapuolten toimesta. 

Rahoisten asemakaavaan sisältyy Suomelantien katualue, jonka toteuttamiseen ei voida ryhtyä ilman lainvoimaista asemakaavaa. Asian ratkaisemiseksi on tarve supistaa Rahoisten asemakaava-aluetta Suomelantien katualueen osalta. Näin Suomelantien katualueelle voidaan laatia Rahoisten asemakaava-alueesta oma erillinen, pelkästään katualueen käsittävä asemakaava.

Peruste rajaukselle: Kunnalla on kiireinen tarve tuottaa yhdyskuntateknisiä ratkaisuja alueen läpi ja parantaa vesihuollon toimintavarmuutta. Edellä mainitut toimet tulee tehdä samaan aikaan alueen poikki menevän tien rakentamisen kanssa. Tien rakentaminen on olennaista koko kunnan joukkoliikenneverkoston kehittämisen kannalta. Näiden toimien tekemättä jättäminen vaarantaa koko kirkonkylän osayleiskaavan toteutumisen sekä läheisten alueiden asemakaavoituksen. 

Kunta tulee myöhemmin tekemään erillisen päätöksen Suomelantien katualueen asemakaavan vireilletulosta.

Perustelut

Kuntaan on 28.12.2021 saapunut oikaisuvaatimus (liite 1) koskien kunnanhallituksen 29.11.2021 päätöstä § 233. Oikaisuvaatimuksessa asianosaiset esittävät, että ”kunnanhallituksen 29.11.2021 § 233 Lisäpykälä: Rahoisten asemakaavan rajauksen muuttaminen (Rahoinen ak 922-438-1-2) kumotaan, koska se on kunnan ja maanomistajien välillä 14.12.2015 allekirjoitetun kaavoitussopimuksen kohdan 14 vastainen. Kaavoituksen aloitussopimukseen tehtävistä muutoksista tulisi neuvotella yhteisomistajien kanssa.”

Kunnanhallitus päätti 29.11.2021 § 233 muuttaa Rahoisten asemakaavan kaava-alueen rajausta siten, että kaava-alueesta rajataan pois Suomelantien katualue, koska kunnalla on kiireinen tarve tuottaa yhdyskuntateknisiä ratkaisuja alueen läpi ja parantaa vesihuollon toimintavarmuutta. Rajauspäätös mahdollistaa sen, että kunta voi tehdä erillisen päätöksen Suomelantien katualueen asemakaavan vireilletulosta, mutta päätös ei siis ota Rahoisten alueen asemakaavoituksen jatkumiseen tai lopettamiseen. Tällä hetkellä asianosaiset eivät hyväksy kunnanhallituksen hyväksymän maankäyttösopimuksen sisältöä, joten kaavaa ei saada valtuuston käsittelyyn.

Kaavoituksen aloitussopimuksessa todetaan, että ”14. Vesilahden kunnanhallitus on kokouksessaan 16.11.2015/ § 254 päättänyt asemakaavoituksen valmistelun ja laadinnan käynnistämisestä tilalla Rahoinen (922-43 8-1-2) Suomelantien kokoojakadun alueelle, siten että asemakaavoitus toteutetaan erillisinä asemakaavoina Suomelatien tiealueelle ja pientaloalueille.” Aloitussopimuksessa siis nimenomaan sanotaan, että asemakaavoitus toteutetaan erillisinä asemakaavoina Suomelantien tiealueelle ja pientaloalueille. Jo tämän perusteella oikaisuvaatimuksen voi hylätä.

Lisäksi kunnalla on kaavoitusmonopolinsa mukaisesti ja osana maapolitiikkaansa oikeus laatia haluamansa sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät. Kunnalla on tällöin harkintavaltansa puitteissa mahdollisuus muun ohella päättää siitä, mille alueille ja missä aikataulussa asemakaavoja laaditaan. KHO:2015:95 päätöksen mukaan kaavasta ei tule lainvastaista pelkästään sillä perustella, että kaava-alueen rajaukseen vaikuttavat maanomistukselliset seikat.

Perustelut

Kaavatmk 8.6.2022

Rahoisten asemakaavaehdotuksen aluerajausta on tarkennettu v.2021 siten, että kokoojakatua koskeva alue rajattiin kunnanhallituksen päätöksellä Rahoisten kaava-alueen ulkopuolelle. Rahoisten kaava-alueesta erotettu alue ei suunnitelmien tarkentuessa enää vastaa Suomelantien kokoojakadun toteutusta varten tehtyjä päivitettyjä suunnitelmia. Tästä syystä nyt vireillä olevan Rahoisten asemakaavaehdotuksen aluetta tullaan osittain tarvitsemaan vireille laitettavaan asemakaavaan kokoojakadun toteuttamista varten ja Rahoisten asemakaavoitusprosessi tulee keskeyttää.

Nyt vireillä oleva Rahoisten kaavaprosessi käynnistyi kaavoituksen aloitussopimuksen tultua allekirjoitetuksi v. 2015.  Sopimuksessa sovittiin maanomistajatahon kanssa kaavoituksen käynnistämisestä, alueen suunnittelun lähtökohdista ja tulevista alueluovutuksista. Kaavoituksen aloitussopimuksen mukaiset velvoitteet ovat tulleet kunnan osalta täytetyiksi, mutta maanomistaja ei ole täyttänyt kaavoituksen käynnistämissopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Hanke ei ole edennyt kaavoituksen käynnistämissopimuksessa sovitulla tavalla, eivätkä osapuolten näkemykset kaavahankkeen toteuttamisesta ole enää käynnistetyn asemakaavaprosessin mukaisia. Alkuperäisen kaava-alueen osalta kunta on hyväksynyt maanomistajien kanssa neuvotellun maankäyttösopimuksen kunnanhallituksen kokouksessa 25.5.2020 § 115 päätöksellään. Maanomistajataho ei ole allekirjoittanut maankäyttösopimusta ja on valittanut kunnan maankäyttösopimusta koskevasta hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeuteen. 

Tässä tilanteessa kunta päättää keskeyttää vireillä olevan Rahoisten asemakaavan prosessin, jotta kokoojakatua koskeva asemakaava voidaan toteuttaa. Rahoisten kaavaehdotusalueelle aikanaan tehdyt selvitykset ovat kaavaprosessin kestäessä näin pitkään muutoinkin päivittämisen tarpeessa (esim. luontoselvitykset puutteellisia). Asemakaavahankkeen voi tarvittaessa käynnistää uutena hankkeena kaavahakemuksen perusteella, kunhan Suomelankadun kokoojakatua koskeva asemakaava on saanut lainvoiman ja katualue on siirtynyt MRL:n 94 §:n mukaisesti kunnalle.  Suomelantien rakentaminen on kiireellisesti saatava eteenpäin. Vesihuoltoon liittyvät toimenpiteet on jo voitu toteuttaa alueelle, mutta jo kaavoitettujen alueiden väliltä puuttuu edelleen liikenteellisesti tärkeä kokoojakatuyhteys.

Kadun rakentamisen kustannukset tullaan ottamaan huomioon mahdollisen myöhemmän maankäyttösopimusneuvottelun yhteydessä korvauksen määrää arvioitaessa, kun Rahoisten alueen maita mahdollisesti myöhemmin tulevaisuudessa kaavoitetaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava mm. sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kunnalla on harkintavaltansa puitteissa kaavoitusmonopolin mukaisesti ja osana maapolitiikkaansa mahdollisuus päättää siitä, mille alueille ja missä aikataulussa asemakaavoja laaditaan. Kaavaprosessin keskeyttämiselle on olemassa vahvat maankäytölliset perusteet. Asemakaavaprosessin keskeyttäminen ei rajoita asemakaavoittamattoman alueen tulevaa suunnittelua niin, ettei aluetta voitaisi tulevassa kaavoituksessa osoittaa maanomistajien kannalta tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Kaavaprosessin keskeyttäminen ei aiheuta maanomistataholle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Maanomistajataholle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ennen kaavoituksen keskeyttämispäätöstä. Vastinepyyntö on lähetetty 25.4.2022 ja kirjalliseen vastineeseen on annettu vastausaikaa 16.5.2022 saakka. Mahdollisuudesta lausua asiasta on tiedotettu sähköpostilla, kirjeitse ja saantitodistuksella. Kaikkia asianosaisia ei ole tavoitettu edes saantitodistusmenettelyn kautta. Kunta ei saanut määräaikaan mennessä yhtään vastinetta asianosaisilta.