Perustelut
Asia: Vaasan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö 21547/2021.
Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt Narvan Biokaasu Oy:lle biokaasulaitoksen ympäristöluvan 9.11.2021 § 80. Päätöksestä on toimitettu valitus Vaasan Hallinto-oikeuteen 22.12.2021. Vaasan Hallinto-oikeus on lähettänyt Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunnalle 10.3.2022 päivätyn lausuntopyynnön valituksen johdosta. Lausunnon määräajaksi on annettu 7.4.2022.
Ehdotus
Esittelijä
-
Suvi Kärmeniemi, ympäristötarkastaja, suvi.karmeniemi@vesilahti.fi
Valituksessa on vaadittu ympäristölupapäätöksen kumoamista. Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo valituksen olevan aiheeton ja lausuu valituksen sisällöstä aihe kerrallaan vastaavasti:
Maisema
Valituksessa tuodaan esille, että usealla kyläläisellä on suora näköyhteys laitokseen, ja se pilaa rauhallisen kansallismaalaismaiseman. Valituksen mukaan laitos on liian keskeisellä sijainnilla asutukseen nähden.
Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Biokaasulaitoksen sijoituspaikan kaavallinen soveltuvuus maisemavaikutuksineen on ratkaistu jo suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessaan 8.6.2021 § 51 Narvan Biokaasu Oy:lle myöntämä suunnittelutarveratkaisu biokaasulaitokselle, jossa raaka-aineen käsittelykapasiteetti on 7 000 tonnia vuodessa, on saanut lainvoiman 23.7.2021.
Biokaasulaitosalueen rakennukset muistuttavat kotieläintalouteen liittyviä rakennuksia (siilot, aumat, kuivurit) ja ovat siten alueelle tyypillisiä. Kiinteistöä ympäröi pääosin pellot ja metsät. Laitos rakennuksineen sulautuu maaseudun rakennettuun ympäristöön. Rakennelmat ovat matalia ja aluetta voi sulauttaa paremmin maastoon puiden ja pensaiden istutuksilla. Kaikki rakennelmat lukuun ottamatta jalostimen kolonnitornia, ovat noin 3 m korkuisia eli matalampia kuin alueella olevat sahan ja myllyn rakennukset.
Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat laitosalueen itäpuolella noin 100 m etäisyydellä sekä etelä- ja pohjoispuolella noin 150 m etäisyydellä. Muutoin asutusta on noin 0,6–1 kilometrin etäisyydellä laitosalueen ympärillä. Laitoksen läheisyydessä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja tai muita herkkiä kohteita. Itse Narvan kylä, jossa on tiiviimpää asutusta, sijaitsee noin 1 kilometrin päässä kohteesta. Laitos ei siis sijoitu asutuskeskittymän välittömään läheisyyteen, kuten valituksessa annetaan ymmärtää.
Myös lupamääräyksissä on otettu huomioon alueen maisemakuva. Lupamääräyksen 11 mukaan laitosalueen puusto tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi siinä määrätään, että laitosalueen rajalla on istutettava puustoa ja pensaita alueen maisemoimiseksi. Lupamääräyksessä 12 määrätään, että laitoksen ympäristön roskaantuminen ja muu likaantuminen on estettävä.
Näiden esille tuotujen seikkojen perusteella voidaan todeta, että rakentaminen ei vaikuta haitallisesti alueen maaseutumaiseen kulttuurimaisemaan eikä laitosalue myöskään aiheuta lähialueen asukkaille muutosta viihtyvyyteen siinä mitassa, että se tarkoittaisi eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Jälleenmyyntiarvon heikkeneminen
Valituksessa myös tuodaan esille biokaasulaitoksen aiheuttama kiinteistöjen jälleenmyyntiarvon heikkenemisen. Toiminnan mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset lähikiinteistöjen arvoon eivät kuulu ympäristölupamenettelyn soveltamisalaan.
Vesistö
Valituksessa on tuotu esille myös biokaasulaitoksen haitalliset vesistövaikutukset etenkin Pyhäjärveen. Valituksen mukaan laitosalue on liian lähellä vesialuetta, joka laskee suoraan Pyhäjärveen.
Lupahakemuksessa on arvioitu toiminnan vaikutuksia maaperään ja vesistöön. Laitoksella ei ole arvioiden mukaan vaikutuksia vesistöön tai sen käyttöön, koska suojaetäisyydet on huomioitu toiminnassa sekä varsinaisten prosessivesien pääsy hallitsemattomasti ympäristöön on estetty. Etäisyys lähimpään vesistöön eli Naarvanjokeen on noin 50 metriä. Naarvanjoki laskee Pyhäjärveen kuuluvaan Alhonselkään. Sade- tai pintavesien pääsy prosessia kuormittamaan on estetty. Mädätysaumojen ja biomassojen varastokentän valumavedet ohjataan omaan suljettuun prosessivesijärjestelmään. Asfalttikentän sadevedet johdetaan 300m3 varastoon, joka riittää, kun nesteet kerätään biomassojen varastointialueelta. Valumavettä voidaan käyttää perkolaationestekierrossa. Tilanteessa, jossa valumavesivarasto täyttyy, neste siirretään varasäiliöihin Mty Penttilään.
Biokaasulaitos sijaitsee Länsi-Narvan Vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueella ja biokaasulaitoksella syntyvät jätevedet toimitetaan osuuskunnan jätevesiverkkoon. Näin ollen jätevesiä ei käsitellä kiinteistöllä. Viemäriin syntyvää jätevettä tulee lähinnä vesikäymälästä ja pesuvesistä, jos vesikäymälä toteutetaan. Varsinaisesta biokaasun tuotannosta ei jätevesiä synny.
Ympäristöluvan lupamääräyksissä 4 – 9 on huomioitu päästöjen estäminen maaperään ja vesistöön. Kyseisillä pohjarakenteita ja pinnoitteita sekä raaka-aineiden, kemikaalien ja mädätysjäännöksen varastointia ja käsittelyä koskevilla määräyksillä varmistetaan, että vuodot maaperään sekä pohja- ja pintavesiin estetään. Lupamääräyksessä 10 määrätään hulevesien hallinnasta.
Biokaasulaitoksen teknisten ratkaisujen ja ympäristölupamääräysten avulla varmistutaan, ettei toiminta aiheuta haitallisia päästöjä vesistöön.
Turvallisuus
Valituksessa ei eritelty turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita tarkemmin, vaan on mainittu ainoastaan ”kaikki turvallisuuteen liittyvät seikat”, joista ollaan huolissaan.
Turvallisuusnäkökulmia on käsitelty ympäristölupahakemuksessa sekä turvallisuuteen liittyviä lupamääräyksiä on annettu lupapäätöksessä.
Biometaanin (>95 % CH4) syttymislämpötila on 650 °C, kun sitä on ilmassa 5– 15 % (vol). Vertailun vuoksi dieselöljyn syttymislämpötila on 340 °C ja bensiinin 250 °C. Näin ollen biokaasun syttymisriski on vähäinen. Biokaasu ja jalostettu biometaani ovat ilmaa kevyempiä kaasuja, joten ne eivät keräänny esimerkiksi nestekaasun tavoin mataliin maastokohtiin. Mahdollisessa vuototilanteessa kaasu haihtuu taivaalle nopeasti aiheuttamatta vaaraa. Laitokselle asennettavien varoventtiilien sijoitus ja suuntaus on suunniteltu siten, että kaasu voidaan purkaa tarvittaessa turvallisesti ilman riskiä sen syttymisestä.
Sähkökatko ei aiheuta vaaratilanteita. Prosessi on niin hidastempoinen, että muutaman tunnin keskeytys ei aiheuta vakavia ongelmia. Toiminnanharjoittaja varmistaa, että lähitiloilta on tarvittaessa saatavilla aggregaatti, mikäli sähkönsaantiin tulee pidempi keskeytys.
Laitoksella olevat suljetut tilat on varustettu automaatioon kytkettävillä LEL-antureilla ja ne mittaavat ilman metaanipitoisuutta. Tiloissa on lisäksi automaatioon kytkettävät palovaroittimet. Hälytyksistä tulee tekstiviestitse ilmoitukset laitoksen käyttäjille. Automaatiossa on lisäksi lukuisia muita hälytyksiä, kuten pinnantasot, paineet, lämpötilat. Laitoksen käyttäjille pidetään koulutus ja perehdytys laitoksen toimintaan eikä laitosta käytä kouluttamattomat henkilöt. Laitoksen toimittaja ja käyttäjä tekevät yhteistyötä mahdollisissa häiriötilanteissa. Laitteistot on rakennettu ajantasaisen turvallisuuslainsäädännön mukaisesti.
Kohteelle tehdään vaadittava pelastusviranomaisen katselmus ja räjähdysvaaran arviointi tilaluokituksineen. Laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma, jossa esitetään mm. kaasun pääsulut ja alkusammuttimien paikat.
Lupamääräyksessä 3 edellytetään, että biokaasulaitokselle on nimetty vastaava hoitaja, joka vastaa laitoksen hoidosta, käytöstä, toiminnan tarkkailusta ja siitä, että toimintaa harjoitetaan lupaehtojen mukaisesti. Lupamääräyksissä 18–21 on määrätty mm. säiliöiden, varasto- ja prosessitilojen tiiveyden, puhdistuslaitteiden, hälyttimien ja etävalvontalaitteiden tarkkailusta. Lupamääräyksessä 22 määrätään häiriötilanteisin ja onnettomuuksiin varautumisesta.
Näin ollen toiminnan turvallisuusriskit ovat vähäiset ja niihin on varauduttu asianmukaisella tavalla.