Perustelut
Vaasan hallinto-oikeus varaa Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle tilausuuden antaa selityksensä oikeudenkäyntikuluista, jotka ovat syntyneet rakennus- ja ympäristölautakunnan 29.1.2019 § 1 päätöstä koskevan valitusasian hoidosta. Selitys tulee antaa 4.2.2022 mennessä osoitteeseen vaasa.hao@oikeus.fi diaarinrolla 282/03.04.04.04.20/2019. Asiassa on saatu lisäaikaa 23.2.2022 asti.
Ehdotus
Esittelijä
-
Suvi Kärmeniemi, ympäristötarkastaja, suvi.karmeniemi@vesilahti.fi
Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että oikeudenkäyntikulut ovat kohtuuttoman suuret, kun ajatellaan hallintopakkoasian vähäistä taloudellista merkitystä asianosaiselle ja asianosaisen omaan toimintaan vesilain mukaisen valvonta-asian hoidossa.
Vesilain mukainen valvonta-asian laittoi vireille asian toinen osapuoli Vilo sen jälkeen, kun oli huomannut peltonsa tulvan syytä tutkiessaan kuivatukseen käytetyn salaojan tukituksi. Asiaa lähdettiin selvittämään Vesilahden ympäristönsuojelun toimesta tarkastuksella, jossa paikalla olivat Vilo ja Ojala. Ympäristönsuojelun tavoitteena oli ratkaista asia neuvotteluteitse, kuulla osapuolten näkemykset ja vaatimukset asiassa ja sopia jälkikäteen putken kunnossapidosta ja mahdollisista korvauksista. Ojala kuitenkin katkaisi nopeasti keskusteluyhteyden ja ilmaisi, että asiasta ei neuvotella. Hän ei myöskään jatkossa osallistunut asiaa koskeviin jatkotarkastuksiin tai lähettänyt asianajajaansa paikalle, että asiassa olisi voitu kuulla yhteisessä keskustelussa eri osapuolten kanssa Ojalan näkökantoja. Tarkastusta koskien hän jätti kyllä kirjallisesti oman kantansa, jonka perusteella näytti siltä että keskustelu asian hoidosta ei ole mahdollinen. Ojala ei jättänyt selitystään uhkan asettamista koskevan kuulemisen yhteydessä. Kun ottaa huomioon sen, että Vilo olisi omalla kustannuksellaan avannut putken ja sen että putkesta sinänsä ei ollut haittaa Ojalan kiinteistölle kuin putkea koskevan vähäisen rakentamisrajoituksen vuoksi ja päinvastoin putken toimivuudesta olisi ollut hyötyä myös Ojalan kiinteistölle tulvahaitan poistuessa kiinteistön rajaojasta, olisi neuvotteluteitse voitu päästä hyvään molempia tyydyttävään lopputulokseen eikä hallintopakkoprosessia olisi tarvittu. Koska asiassa päädyttiin umpikujaan oli rakennus- ja ympäristölautakunnan viran puolesta velvollisuus jatkaa asian hoitamista ja edetä hallintopakkoon asian kiireellisen luonteen (tulvahaitta) vuoksi. Teettämisuhka katsottiin kohtuulliseksi toimenpiteeksi Ojalankin kannalta, koska kustannukset teettämisestä olisivat jääneet pieneksi. Teettämistoimenpiteenä olisi ollut ainoastaan salaojaputken huuhtelu korkeapaineisella vedellä.
Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että asian riitauttaminen ja asianajajan käyttäminen asiassa, jonka taloudellinen merkitys valittajalle olisi jäänyt pieneksi, on asian laatuun nähden suhteettoman mittava toimenpide ja korvaussumma oikeudenkäyntikuluista on kohtuuton siihen nähden, mikä olisi ollut uhkan asettamisessa asetettujen päävelvoitteiden kustannus Ojalalle. Ojala olisi voinut toisin toimien vaikuttaa rakennus- ja ympäristölautakunnan toimintaan ja hallintopakkoprosessilta oltaisiin voitu kokonaan välttyä. Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että mikäli hallinto-oikeus ratkaisee valituksen valittajan eduksi, asiassa korvattavat oikeudenkäyntikulut kohtuullistetaan edellä mainitut seikat huomioiden.
Päätösehdotus tarkastetaan kokouksessa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.