Perustelut
Kokemäenjoen laajaa ja monimuotoista vesistöaluetta voi kutsua Suomen merkittävimmäksi tulvariskivesistöksi. Joen alaosalla sijaitseva, tulvariskiltään maamme merkittävin yksittäinen tulvariskikohde Pori ja keskiosalla sijaitseva Huittinen ovat maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2018) nimetty valtakunnallisesti merkittäviksi tulvariskialueiksi. Tulvariskien vähentämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä tulviin varautumisen parantamiseksi merkittävän tulvariskialueen sisältäville vesistö- ja merenrannikon alueille on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelmat. Tämä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus on laadittu Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) koordinoimana sidosryhmien asiantuntijoiden yhteistyönä Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmän ohjauksessa. Suunnitelmassa esitetään alueelle asetetut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi perusteluineen sekä arvioidaan edellisessä tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Suunnitelmassa kuvataan myös muita tulvariskien hallinnan kannalta olennaisia asioita, kuten viranomaisten rooleja ja toimintaa tulvatilanteessa. Suunnitelma perustuu vesistöalueella tehtyyn tulvariskien alustavaan arviointiin, tulvavaara- ja tulvariskikarttoihin sekä muihin tulvariskien hallinnan kannalta oleellisiin tietoihin. Asianosaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä tästä suunnitelmaehdotuksesta 2.11.2020 – 14.5.2021 välisenä aikana.
Ehdotus
Esittelijä
-
Veli Salmi, rakennustarkastaja, veli.salmi@vesilahti.fi
Ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi Kokemäenjoen vesistöalueella on tiivis ja havainnollinen esitys tulvariskien huomioon ottamisesta eri näkökulmien kautta. Suunnitelmassa on hyvin tuotu esille vaikutusarviointia selkeästi taulukoituna. Vaikutusarvioinnin perusteet voi tarkistaa erillisestä liitteestä, mikäli haluaa syventävää tietoa. Tämä on hyvä tapa keventää varsinaista raporttia.
Tulvariskien hallintaa tulee tehdä yhdessä vesienhoidon suunnittelun kanssa ja tavoitteiden tulisi olla ainakin osittain yhdenmukaisia. Tässä suhteessa suunnitelmassa olisi syytä arvioida esitettyä tarkemmin toimenpiteiden vaikutuksia vesienhoidon kannalta. Tulvasuojelun kannalta olennainen säännöstelytoiminta aiheuttaa tietyillä alueilla esimerkiksi Pyhäjärven ja Vanajaveden matalilla osilla merkittävää haittaa rantaeroosion ja mataluudesta kärsivien vesialueiden rehevöitymisenä. Näiden tekijöiden vaikutusta tulisi tutkia tarkemmin osana meren- ja vesienhoidon sekä myös tulvariskien hallinnan arviointia ja pohtia vaikuttavuudelta sekä kustannustehokkuudeltaan parhaimpia käytäntöjä haittojen poistamiseksi. Kevätkuopan poistaminen on yksi tärkeä keino, mutta tulisi miettiä myös viljelyn kannalta tärkeän toukokuun vedenkorkeuden alentamisen poistamista. Tulvanalaisten peltojen poistamista viljelykäytöstä tulisi selvittää ja arvioida toimenpiteen vaikutukset sekä tulvasuojelun, vesienhoidon että sosioekonomisesta näkökulmasta sekä varata pysyvä ja riittävä rahoitus viljelijöille maksettavien korvauksien muodossa.
Tulvariskien hallintasuunnitelma on jossain määrin puutteellinen säännöstelyn vaikutusten arvioinnissa suhteessa esimerkiksi lintujärviin. Vedenkorkeuksien muutokset lintujen pesimäaikaan aiheuttaa pesimätuhoja esim. Lempäälän Ahtialanjärvellä (Natura 2000), kun keväällä matalaan vesirajaan (kevätkuoppa) pesivät linnut menettävät pesänsä vedenkorkeuden noustessa kesäkorkeuksiin.
Päätös
Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.