Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 11.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 38 Vesilahden kunnan lausunto ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022–2027

VESDno-2020-236

Valmistelija

  • Kati Skippari, ympäristöpäällikkö, kati.skippari@lempaala.fi

Perustelut

Pirkanmaan ELY-keskus pyytää Vesilahden kunnan lausuntoa ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen eli läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022-2027.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa säädetään vesienhoitosuunnitelmien laatimisesta kaikille Suomen vesienhoitoalueille. Vesienhoitosuunnitelmissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet seuraavan kuuden vuoden aikana tehtävälle vesienhoitotyölle. Vesienhoitoalueiden valmisteluasiakirjat ja niiden tausta-asiakirjat ovat nähtävillä sähköisenä 2.11.2020– 14.5.2021 välisen ajan verkkosivulla www.ymparisto.fi/vaikutavesiin > vesienhoito. Lausunto toimitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo.etela-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi.

Läntisellä vesienhoitoalueella valtaosa rannikkovesien ravinne- ja kiintoainekuormituksesta tulee jokivesien mukana, joten kuormituksen vähentäminen valuma-alueilla parantaa myös rannikkovesien tilaa.

Pintavesien tilaa läntisellä vesienhoitoalueella heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Pistekuormituksen osuus ravinnekuormituksesta on huomattavasti vähäisempi, mutta paikallisesti sen vaikutukset voivat olla merkittäviä. Pintavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeimpiä ovat vesienhoitoalueella erityisesti peltoviljelyn ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, suojavyöhykkeet ja kosteikot. Vesienhoitoalueen itäosien vesien hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen vaatii lisäksi mm metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamista. Koko vesienhoitoalueella esitetään lisäksi tehtäväksi kunnostus- ja ennallistamistoimenpiteitä vesistöjen rakentamisesta ja kuormituksesta aiheutuneiden haittojen vähentämiseksi. Happamuuden torjunnan toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä länsirannikon jokivesistöissä. Toimenpiteillä pyritään lisäksi vesiluonnon monimuotoisuuden lisäämistä, happamuuden haittojen vähentämistä, vaellusesteiden poistamista ja järvien sisäisen kuormituksen hallintaa. Pohjavesien tilaa uhkaavat erityisesti pilaantuneet maa-alueet, liikenne sekä asutus ja maankäyttö. Pohjavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä ovat suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen, pilaantuneiden maa-alueiden ja pohjaveden tutkiminen sekä puhdistaminen, peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimet, uusien riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelle lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun keinoin, pohjavesisuojausten rakentaminen tiealueille sekä neuvonnan ja valvonnan tehostaminen.

Vesienhoitoalueen pintavesien kemiallinen tila on pysynyt suurelta osin ennallaan. Palonestoaineena käytettyjen polybromattujen difenyylieetterien (PBDE) tiukka ympäristölaatunormi aiheuttaa hyvää huonomman kemiallisen tilan kaikissa Suomen pintavesissä. Tämän lisäksi elohopean laatunormi ylittyy yleisesti johtuen ahvenen elohopeapitoisuuksista. Elohopea on valtaosin peräisin ilman kautta tulevasta laskeumasta, joka kulkeutuu vesistöihin huuhtoumien mukana. Vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat noin 561 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä 332 miljoonaa euroa on muun lainsäädännön perusteella toteutettavia ja 229 miljoonaa euroa vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden toteutusta edistämään on esitetty lainsäädännöllisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja tiedollisia ohjauskeinoja, joille on määritelty toteutusvastuut ja yhteistyötahot. Vesien hyvästä tilasta aiheutuu hyötyjä niin asukkaille kuin elinkeinoille.

Yleensä vastuu vesiensuojelutoimenpiteiden rahoituksesta ja toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla ja vesialueiden omistajilla, mutta ohjauskeinojen kehittämisvastuu on useimmiten ministeriöillä. Paikallisten yhteisöjen, asukkaiden, mökkiläisten ja vesialueiden omistajien merkitys on kasvanut voimakkaasti niin kunnostushankkeiden rahoituksessa kuin toteutuksessa Vaikka kaikki toimenpiteet toteutettaisiin ajallaan, ympäristötavoitteita ei kuitenkaan tulla saavuttamaan kaikissa vesimuodostumissa vielä vuoteen 2027 mennessä. Ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittisiä ovat etenkin intensiivisen maatalouden kuormittamat, mutta myös vesienhoitoalueen muut hajakuormituksen ja ihmistoimintojen voimakkaasti muuttamat vesimuodostumat. Rehevöityneen vesistön tila paranee hitaasti. Jotta vajaan kymmenen vuoden toteutusaikataululla on mahdollista saavuttaa vesien tilassa näkyvää tulosta, pitää toteutukseen panostaa voimakkaasti. Arviolta 6 järveä, 66 jokea ja 46 rannikkovesimuodostumaa ei tule toimenpiteistä huolimatta saavuttamaan hyvää ekologista tilaa vielä vuonna 2027. Myös huonossa kemiallisessa tilassa olevan pohjavesialueen hyvän tilan saavuttaminen on epävarmaa ja se edellyttää jatkoaikaa 34 pohjavesialueella. Yhdelle pohjavesialueelle esitetään tilatavoitteen alentamista. Yleensä vastuu vesiensuojelutoimenpiteiden rahoituksesta ja toteutuksesta on toimijoilla ja vesialueiden omistajilla, mutta ohjauskeinojen kehittämisvastuu on useimmiten ministeriöillä. Vaikka ympäristötavoitteita ei tulla saavuttamaan kaikilla vesimuodostumilla vielä kolmannenkaan hoitokauden aikana, voi aikaan saatavalla kuormitusvähennyksellä silti olla hyvinkin merkittäviä positiivisia vaikutuksia vesien tilaan. Kun kuormitus saadaan kestävälle tasolle, myös elinympäristöjen kunnostaminen on vaikuttavaa. Kaikki voivat osallistua työhön vesien hyväksi ja vesien hyvästä tilasta hyötyy jokainen, niin asukkaat kuin elinkeinot.

Ehdotus

Esittelijä

  • Veli Salmi, rakennustarkastaja, veli.salmi@vesilahti.fi

Eteläinen Pyhäjärvi sijaitsee isolta osin Lempäälän ja Vesilahden alueilla ja on edelleen pääosin tyydyttävässä tilassa ja matalat sulkeutuneet lahtialueet jopa välttävässä tilassa. Eteläisen Pyhäjärven tärkeimpiä kuormitustekijöitä on maataloudesta johtuva hajakuormitus ja vaikka erilaisia neuvonnallisia toimenpiteitä on Lempäälän ja Vesilahden alueella tehty vesienhoidon alkumetreiltä asti eivät toimenpiteet ole vielä purreet. Vesistön tilassa ei ole tapahtunut merkittävää kohentumista. Onkin todennäköistä, että hyvää tilaa ko. järvialueella ei saavuteta vielä kymmenen vuoden kuluttuakaan.

Vapaaehtoisuuteen perustuvat vesiensuojelutoimenpiteet maanviljelysalueilla edellyttäisivät tuntuvampia tukimuotoja sekä terävämpää kohdennusta alueille, joilla vesiensuojelutoimenpiteillä kuten suojavyöhykkeillä voi olla merkittävää vaikutusta. Tässä auttaa vesienhoidon suunnittelun aikana luodut uudet ja aiempaa tarkemmat paikkatietoaineistot mm. peltolohkojen kaltevuudesta.

Mikäli ekologinen hyvä tila on tavoitteena, tulisi kaikki tarvittavat toimenpiteet saada otettua käyttöön. Vesienhoidon suunnittelussa alueella tulisi em. maatalouden toimenpiteiden lisäksi selvittää vielä aiempaa tarkemmin Pyhäjärven ja Vanajaveden säännöstelyn vaikutusta järven veden laatuun. Esimerkiksi eroosion vaikutusta ei ole tutkittu riittävän tarkasti. Eroosio voi kuitenkin olla merkittävää erityisesti matalien, rehevien jokien penkereillä (mm. Koskenjoki), joiden veden pinnankorkeus heijastelee pitkältä matkalta Pyhäjärven pinnan korkeutta. Kevätkuoppa aiheuttaa silloin jäiden romahtamisen joen reunamilla. Samoin tyypilliset saviset, matalat rannat Pyhäjärven ja Vanajaveden alueella ovat alttiina säännöstelyyn liittyvän vedenkorkeuden vaihtelulle useita metrejä rannasta käsin, vaikka säännöstelyn korkeuden vaihteluväli onkin pientä.

Vesienhoidon suunnittelu ja tulvariskien hallinta tulisikin kytkeä tiukemmin yhteen etenkin säännöstelykäytöntöjen kanssa ja tavoitteiden tulisi olla ainakin mahdollisimman yhdenmukaisia. Tulvasuojelun kannalta olennaisen säännöstelytoiminnan aiheuttamien haittojen tarkempi tutkiminen sekä vaikuttavuudeltaan ja kustannustehokkuudeltaan parhaiden käytäntöjen selvittäminen olisi tärkeä lisätoimenpide haittojen poistamiseksi tai ehkäisemiseksi. Kevätkuopan poistaminen säännöstelystä on yksi tärkeä keino, mutta tulisi miettiä myös viljelyn kannalta tärkeän toukokuun vedenkorkeuden alentamisen poistamista. Tulvanalaisten peltojen poistamista viljelykäytöstä tulisi selvittää ja arvioida toimenpiteen vaikutukset sekä tulvasuojelun, vesienhoidon, että sosioekonomisesta näkökulmasta. Tätä tarkastelua varten tulisi selvittää lainsäädännölliset esteet tulvasuojelun näkökulmasta. Lisäksi edellytyksenä on pysyvä ja riittävä rahoitus viljelijöille maksettavien korvauksien muodossa. Matalien järvenlahtien eristäminen säännöstelystä esimerkiksi patojen avulla olisi myös selvitettävä.

Ekologisesta näkökulmasta tulisi kiireesti kiinnittää huomiota Eteläisen Pyhäjärven alueella vauhdilla leviävään vieraslajiin hyytelösammaleläimeen (Pectinatella magnifica) ja panostaa lajin tutkimukseen sekä keinoihin estää leviämistä. Laji on vallannut Lempäälän ja Vesilahden alueen rannat muutamassa vuodessa ensihavainnon jälkeen ja lajia tavattiin merkittäviä määriä mm. Lempäälän kanavan reunoilla kesällä 2020. Leviämisriski Vanajaveteen on ilmeinen. Laji viihtyy rehevissä järvissä ja ilmaston sekä järvivesien lämpeneminen edesauttaa lajin leviämistä. Lajin laajamittaisen leviämisen ekologisia vaikutuksia ei ole vielä riittävästi tutkittu puhumattakaan vesien käytölle koituvista haitoista (tukkii putket, katiskat, verkot yms.).

Yksittäisen kunnan mahdollisuus vaikuttaa vesienhoitoon on melko pientä. Sen vuoksi onkin tärkeää, että luodaan yksittäistä kuntaa laajempia verkostoja vesienhoidon edistämisen tueksi. Suunnitteilla oleva Eteläisen Pyhäjärven neuvottelukunnan perustaminen olisi ensimmäinen ja tärkeä askel tässä monialaisen verkoston perustamisessa.Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuminen vaatii kuitenkin merkittävää panostusta vaadittavien toimenpiteiden rahoituksen kautta ja mikäli todella tavoitellaan vaikuttavuutta ja tuloksia tulisi rahoituksen tulla suoraan valtion budjetista ilman hankebyrokratiaa. Hankkeistaminen johtaa siihen, että resursointi ja rahoitus kohdistuu niille alueille, joilla on jo ennestään hankeosaamista ja kokemusta. Vesienhoidon suunnitelman toteutumisen riskejä ja heikkoja kohtia tulisi arvioida painokkaasti ja realistisesti.

Päätös

Päätösehdotus keskutelun aikana tehdyillä muutoksilla hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana rakennus- ja ympäristölautakunta teki seuraavat muutokset:

  • poistettiin tekstistä "rehevien jokien penkereillä (mm. Koskenjoki ja Naarvanjoki)", nimi Naarvanjoki
  • muokattiin teksti "Tätä tarkastelua varten tulisi selvittää lainsäädännölliset esteet tulvasuojelun näkökulmasta sekä varata riittävä rahoitus viljelijöille maksettavien korvauksien muodossa." muotoon "Tätä tarkastelua varten tulisi selvittää lainsäädännölliset esteet tulvasuojelun näkökulmasta.  Lisäksi edellytyksenä on pysyvä ja riittävä rahoitus viljelijöille maksettavien korvauksien muodossa."

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta.

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136§)
  • virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50§ 2 mom)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22§)