Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 11.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 39 Vesilahden kunnan lausunto ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille 2022-2027

VESDno-2020-236

Valmistelija

  • Kati Skippari, ympäristöpäällikkö, kati.skippari@lempaala.fi

Perustelut

Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa pyytää Vesilahden kunnan lausuntoa ehdotuksesta merenhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille 2022 – 2027. Palautetta voi myös antaa siitä, onko toimenpideohjelma riittävä viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukaisen ympäristöarvioinnin kannalta (SOVA). Lausunto pyydetään antamaan ensisijaisesti vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön oheisen linkin kautta 14.5.2021 klo 16.00 mennessä.

Merenhoidon suunnittelua ohjaavat Suomessa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä (980/2011), joilla on toimeenpantu Euroopan unionin meristrategiadirektiivi (2008/56/EY). Merenhoidon tavoitteena on meriympäristön hyvä tila rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle saakka.

Suomen merenhoitosuunnitelma päivitetään kolmessa vaiheessa kuuden vuoden välein. Merenhoitosuunnitelman ensimmäinen osa Suomen meriympäristön tila 2018 päivitettiin vuonna 2018, ja toinen osa Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma vuosille 2020–2026 päivitettiin vuonna 2020. Nyt on käynnissä suunnitelman kolmannen osan, toimenpideohjelman, päivittäminen. Tarkistettu merenhoitosuunnitelma viedään kokonaisuudessaan valtioneuvostolle hyväksyttäväksi vuoden 2021 lopussa.

Toimenpideohjelman tavoite on vähentää meriympäristöön kohdistuvia ihmisen toiminnasta aiheutuvia paineita ja parantaa meriympäristön tilaa. Direktiivin tarkoituksena on, että meriympäristön hyvä tila saavutetaan viimeistään vuonna 2020. Koska hyvää tilaa ei kaikilta osin ole saavutettu, tavoitteena on ollut sisällyttää tähän toimenpideohjelmaan kaikki tarvittavat lisätoimenpiteet, jotta meriympäristön hyvä tila olisi mahdollista saavuttaa viimeistään vuonna 2027 toimenpideohjelmakauden loppuun mennessä.

Yleisiä ympäristötavoitteita vuodelta 2018 käytettiin tukemaan toimenpiteiden valitsemista. Ohjelmassa tarkastellaan ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen hillitsemistä, vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistä, luonnon monimuotoisuuden suojelua, haitallisten vieraslajien torjuntaa, merellisten luonnonvarojen kestävän käytön ja hoidon edistämistä, merenpohjiin kohdistuvien ihmisvaikutusten vähentämistä, hydrografisten muutosten aiheuttamien häiriöiden estämistä, meren ja rantojen roskaantumisen ja vedenalaisen melun vähentämistä sekä meriympäristöön kohdistuvien riskien pienentämistä.

Merenhoidon toimenpiteiden perustan muodostavat olemassa olevat nk. nykyiset toimenpiteet, kuten kansainväliset sopimukset, EU- ja kansallinen lainsäädäntö ja erilaiset meren tilaa parantavat ohjelmat ja strategiat. Nykytoimenpiteistä Itämeren tilan kannalta merkittäviä ovat erityisesti vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2022–2027, joiden tavoitteena on vähentää valuma-alueelta tulevaa kuormitusta. Pelkät nykytoimenpiteet eivät ole merenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi kuitenkaan riittäviä ja siksi merenhoidon toimenpideohjelmassa esitetään 65 uutta toimenpidettä.

Ehdotus

Esittelijä

  • Veli Salmi, rakennustarkastaja, veli.salmi@vesilahti.fi

Merenhoidon toimenpideohjelma selvityksineen on kattava esitys Itämeren tilasta ja siihen vaikuttavista luonnon ja ihmistoiminnan aiheuttamista haitoista. Lautakunta pitää hyvänä ohjelmassa sitä, että aiempaa kattavammin on käsitelty ilmastonmuutoksen ja roskaantumisen aiheuttamia haittoja vesistölle. Vaikutusten arviointi olisi hyvä esittää myös graafisesti eri toimenpiteiden vaikuttavuutta painottaen, mikä helpottaisi aineistoon perehtymistä ja vaikutusten hahmottamista.

Meren- ja vesienhoidon suunnittelussa tulee entistä enemmän miettiä keinoja hajakuormituksen vähentämiseksi varsinkin ilmastonmuutoksen tuomien haittojen myötä. Maa- ja metsätalouden hajakuormituksen toimenpiteiden toteutumisen edellytyksenä ovat kattavat ja kohdennetut tuet tai lainsäädäntö. Esimerkiksi tukiehtoja leveämpien suojavyöhykkeiden määrääminen pelloille kunnan ympäristönsuojelumääräyksien kautta ei ole tosiasiallisesti mahdollista. Kyseessä on merkittävä maanviljelijöiden toimeentuloon liittyvä tekijä, eikä siitä voida määrätä ilman laintasoista vaikutusten arviointia.

Hajakuormituksen vähentämisessä ja tulvariskien vähentämisessä tulee myös kiinnittää muiden keinojen lisäksi huomiota esim. tulvanalaisten tai vettymisestä kärsivien peltojen poistamiseen viljelykäytöstä. Tämä tulisi tehdä kattavien tukien ja korvauksien keinoin. Vesien säännöstelyyn liittyvän eroosiohaitan selvittämiseen tulisi myös kiinnittää aiempaa enemmän huomiota etenkin matalilla vedenlahdilla ja harkita kriittisillä alueilla säännöstelyn merkittävää vähentämistä. Tätä tarkastelua varten tulisi selvittää lainsäädännölliset esteet tulvasuojelun näkökulmasta sekä varata pysyvä ja riittävä rahoitus viljelijöille maksettavien korvauksien muodossa.

Merenhoidon toimenpiteiden toteutuminen vaatii merkittävää panostusta rahoituksen kautta ja mikäli todella tavoitellaan vaikuttavuutta ja tuloksia tulisi rahoituksen tulla suoraan valtion budjetista ilman hankebyrokratiaa. Hankkeistaminen johtaa siihen, että resursointi ja rahoitus kohdistuu niihin maakuntiin, joilla on jo ennestään hankeosaamista ja kokemusta. Toimenpidesuunnitelman toteutumisen riskejä ja heikkouksia tulisikin arvioida esitettyä painokkaamin ja realistisemmin.

Päätös

Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana rakennustarkastaja teki muutetun päätösehdotuksen:

  • muokattiin teksti "Tätä tarkastelua varten tulisi selvittää lainsäädännölliset esteet tulvasuojelun näkökulmasta sekä varata riittävä rahoitus viljelijöille maksettavien korvauksien muodossa." muotoon " Tätä tarkastelua varten tulisi selvittää lainsäädännölliset esteet tulvasuojelun näkökulmasta sekä varata pysyvä ja riittävä rahoitus viljelijöille maksettavien korvauksien muodossa."

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta.

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136§)
  • virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50§ 2 mom)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22§)