Perustelut
- Koulutuksen arviointi
Perusopetuslain 21 § mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on turvata perusopetuslain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
Vesilahden kunta arvioi järjestämäänsä opetusta lain edellyttämällä tavalla säännöllisesti ja monipuolisesti (sekä teemallisesti että menetelmällisesti) sekä julkaisee arviointien keskeiset tulokset. Vesilahden kunta osallistuu lukuisiin kansallisiin (mm. kouluterveyskyselyt, oppimistulosarvioinnit) ja seudullisiin (mm. seutuvertailut, pedagogisen tuen toteutuminen), jotka sisältyvät kansalliseen ja seudullisiin arviointisuunnitelmiin. Tämän lisäksi kunta toteuttaa joitain omia arviointeja (mm. huoltajakysely, koulukuljetuskysely), jotka täydentävät valtakunnallisen ja seututason arviointitietoa.
Huoltajakyselyn tulokset
Koulujen oppilaiden huoltajille suunnattuun kyselyyn 268 saatiin vastausta, joka kattaa noin 42 % huoltajista. Vastauksia saatiin melko tasaisesti kaikista kouluista niiden koon suhteessa sekä luokka-asteittain, joten tulokset kertovat melko luotettavasti huoltajien näkemyksistä Vesilahden koulujen toiminnasta.
Kaikkien kysymysten kaikkien vastausten keskiarvo oli asteikolla 1-5 4,31, joten toimintaan ollaan kokonaisuutena tyytyväisiä. Erot koulujen ja luokka-asteiden välillä ovat vähäisiä (viiden kymmenyksen sisällä). Kyselyä on uudistettu, joten vertailutietoa ei vielä ole kaikilta osin, mutta niiltä osin, kun kysymykset ovat samoja kuin vuoden 2021 kyselyssä, ovat keskiarvot nousseet merkittävästi (noin neljä kymmenystä).
Opetuspalveluissa ollaan iloisia ja kiitollisia hyvästä palautteesta, mutta tiedämme että myös kehitettävää löytyy. Tässä käsitellään tuloksia kuntatasoisesti ja kouluissa tarkastellaan tuloksia omalta osalta yksityiskohtaisemmin.
Eniten samaa mieltä oltiin väittämien "Lapsellani on kavereita koulussa" (4,67), "Olen saanut keskustella opettajan kanssa lapseni koulunkäynnistä" (4,57) ja "Yhteistyö kodin ja koulun välillä on sujuvaa ja luottamuksellista" (4,52). Tämä on erittäin hienoa, sillä kaverit kouluyhteisössä sekä hyvä vuorovaikutus kodin ja koulun välillä auttavat kiinnittymään kouluun ja ennaltaehkäisemään mahdollisia pulmia. Tämä on sekä huoltajien että henkilöstön ansiota, sillä sujuva, luottamuksellinen ja aktiivinen vuorovaikutus lasten parhaaksi ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii kaikilta osapuolilta toisen arvostusta ja hyviä vuorovaikutustaitoja.
Eniten parannettavaa arvioitiin olevan väittämiin "Koulussa puututaan kiusaamiseen riittävästi" (3,79) ja "Arvioinnista on tiedotettu oppilasta ja huoltajaa riittävästi" (3,85). Kiusaaminen on harmillisen sitkeä ilmiö, jonka poistamiseksi on tehty paljon työtä, mutta edelleen on tehtävä enemmän. Koulun näkökulmasta ilmiön tekee vaikeaksi mm. seuraavat seikat
- kiusaamisen subjektiivisuus ja monitulkintaisuus
- koulun aikuisille edelleen ei kerrota kaikesta kiusaamisesta tai kerrotaan siten, että ilmiöön voi puuttua vain yleisellä tasolla
- koulun toimivalta ei ulotu vapaa-ajalle eikä verkkoympäristöihin, joten niihin voidaan puuttua vain, jos ne tulevat koulussa esiin
- koulu ei voi tiedottaa kiusaamisen selvittämisen yhteydessä käydyistä keskusteluista, sopimuksista ja sanktioista kuin asianosaisia
Tällä ei haluta pakoilla vastuuta tai väittää, että kaikki voitava on tehty, vaan avata koulun näkökulmaa kiusaamisen selvittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kunnassa on yksiselitteisesti nollatoleranssi kiusaamiseen ja kaikkiin tapauksiin puututaan ja ne selvitetään prosessien mukaisesti. Kuntatasolla kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi kehitetään mm. tapausten selvittämisten kirjaamista ja seurantaa paremman kokonais- ja tilannekuvan ylläpitämiseksi, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta sekä koulunuorisotyötä.
Arvioinnin perusteiden tietoisuuden lisäämiseksi kiinnitämme huomiota viestintään. Asiassa on merkittävästi edistytty vuodesta 2021, mutta jatkossa tulemme säännöllisesti tiedottamaan arvioinnin perusteista ja käytännöistä.
Kyselyyn saatiin yli 80 sanallista vastausta. Vastaukset ovat luettu tarkkaan ja ne toivat tietoomme monia tärkeitä seikkoja, joita käsitellään koulu-, luokka- tai opettajakohtaisesti.
Matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten arviointi perusopetuksen 6. vuosiluokalla
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjesti keväällä 2024 oppimistulosten arvioinnin perusopetuksen 6. vuosiluokan oppilaille. Arviointi tuottaa kansallista tietoa oppilaiden osaamisesta matematiikkaan ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvissä taidoissa sekä taitojen kehittymisestä kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana. Arvioinnin otokseen kuului yhteensä 8272 oppilasta. Oppilaista 7220 oli suomenkielisistä ja 1052 ruotsinkielisistä kouluista. Vesilahdesta arviointiin osallistui kunnan kaikki kuudennen vuosiluokan oppilaat.
Kuudennen luokan arviointi on osa kansallista perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointia, jossa seurataan oppilaiden osaamisen kehittymistä perusopetuksen aikana. Vastaavaa arviointia tarjottiin myös maksullisena palveluna niille kouluille, jotka eivät kuuluneet otokseen. Pitkittäisarviointi jatkuu 9. luokan mittauksella keväällä 2027.
Arvioinnissa käytetyt tehtävät laadittiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kuvattujen sisältöalueiden mukaisesti kartoittamaan osaamisen tasoa matematiikassa ja äidinkielen ja kirjallisuuden neljässä oppimäärässä (suomen kieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus). Tehtävät olivat erityyppisiä monivalinta- ja avotehtäviä.
Oppilaat vastasivat myös taustakysymyksiin, joissa selvitettiin mm. heidän suhtautumistaan koulunkäyntiin.
Vesilahden kunnan oppilaiden arviointitulokset ovat keskimäärin hieman kansallista tasoa korkeammat. Kansallinen keskiarvo on arvioinnissa asetettu viidensadan (500) pisteen kohdalle, joka tarkoittaa, että keskimääräisesti osannut oppilas saa 500 pistettä.
Vesilahden kunnan oppilaiden pistemäärien keskiarvo matematiikassa oli 537 ja äidinkielessä 520 pistettä. Tulokset olivat hyvin lähellä toisiaan kaikissa Vesilahden kouluissa. Koulukohtaisten raporttien avulla päästään pureutumaan tarkemmin esim. eroihin sukupuolten teemojen välillä sekä pohtimaan keinoja, kuinka näissä oppiaineissa saadaan jatkossakin hyviä ja parempia oppimistuloksia. 1.8.2024 alkaen tuodaan valtioneuvoston päätöksellä tuntijakoon kolme lisätuntia, joista 2 ovat lisätunnit äidinkieleen ja matematiikkaan 1. tai 2. vuosiluokille sekä 1 tunti äidinkieltä jollekin 3.-6. vuosiluokalle.
- Lasten kuuleminen Vesilahden sivistyspalveluiden kehittämiseksi
Vesilahden sivistyspalvelut toteutti yhteistyössä kulttuurikeskus PiiPoon kanssa 4-11 vuotiaille lapsille työpajoja, joiden tarkoitus oli saada lapset heille sopivilla menetelmillä osallistumaan Vesilahden kunnan palveluiden kehittämiseen. Työpajoihin osallistui 177 4–11 vuotiasta lasta, joka on noin 40 % kyseisistä ikäluokista.
Projektin ensisijainen tarkoitus oli kuulla lasten näkemyksiä vapaa-ajan ja lastenkulttuurin palveluista, mutta he eivät tietenkään jäsennä ajatuksiaan kunnan organisaation mukaisesti ja arvokasta palautetta saatiin kaikille kunnan toimialoille. Lasten kuuleminen toteuttaa Vesilahden strategian mukaista kuntalaislähtöisistä palveluiden kehittämistä sekä hyvinvointisuunnitelman ja Lapsiystävällinen kunta -tavoitteiden mukaista osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä.
Lasten autenttiset ajatukset tuovat esiin, että moni asia turvalliseen ja virikkeelliseen lapsuuteen on kunnassa jo olemassa. Kunnassa on lasten näkökulmasta tärkeää kehittämisen ohella huomioida myös hyvien asioiden ylläpito ja lisääminen.
- Vesilahden kunnan nuorisopalveluiden ja yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen yhteistyöllä nuorisotila myöhempään auki perjantaisin
Vesilahden kunnan nuorisopalvelut ja yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys pystyvät lisäämään yhteistyöllä yhtenäiskoulun yhteydessä olevan nuorisotila Nurkan aukioloaikaa kevätkaudella joka toisena perjantai-iltana klo 21 asti. Vanhempainyhdistyksen kautta tulevien vapaaehtoisten tuoman lisäresurssin ansiosta nuorisopalveluiden ei tarvitse aukiolon pidentämisen vuoksi vähentää palvelua muualta. Nuorisopalveluiden henkilöstö varmistaa toiminnan ammattimaisuuden, jolloin esimerkiksi sääntötulkinnat säilyvät yhdenmukaisina. Koulutettu, kokenut ja nuoret tunteva ammattihenkilöstö pystyy myös tukemaan vapaaehtoisia nuorten kohtaamisessa.