Perustelut
Vesilahdentien eteläinen osayleiskaavoitus on edennyt valmisteluvaiheen kuulemiseen ja kaavaluonnos on päätetty asettaa nähtäville. Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa Kirkonkylän osayleiskaava ja eteläosassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaava.
Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Vesilahdentien eteläpuolella rajautuen pohjoisessa Vesilahdentiehen, idässä kuntarajaan ja olemassa oleviin kiinteistörajoihin, etelässä Ylä-Uotilan alueen pelto- ja metsäalueiden rajaan, lounaassa ja lännessä voimassa olevien yleiskaavojen rajaan. Ominaispiirteiltään kaava-alue on sekä rakennettua ympäristöä että luonnonympäristöä. Aivan Vesilahdentien tuntumassa sijaitsevat lähimmät palvelut. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä noin 178,9 hehtaaria. Kaavoitusohjelmassa suunnittelualue on osoitettu tiivistyvänä taajamana. Muuttuvan maankäytön painopistealueita on kohdennettu vastaamaan kunnan tavoitteita mm. yritysalueiden ja monipuolisten asumismahdollisuuksien riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Suunnittelualueen itä ja kaakkoisosaan kohdentuu tarpeita uusiutuvan energiantuotannon mahdollistamiselle. Asetettuja tavoitteita ja alueelle kohdentuvia tarpeita yhteensovitetaan osayleiskaavalla.
Osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu 29.6.2022 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 30.6.2022 alkaen. Vesilahdentien eteläinen osayleiskaava laaditaan MRL 42 §:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavan tavoitteena on ohjata Vesilahden maankäytön kehittämistä ja yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Lähtökohtana on tukeutua olemassa olevaan taajamarakenteeseen vahvistaen ja kehittäen sen välitöntä lähialuetta tulevaisuuden tarpeisiin.
Kunnanhallitus on päättänyt 15.12.2022 § 222 asettaa Vesilahdentien eteläisen osayleiskaavan luonnoksena nähtäville ja sivistyslautakunnalta on pyydetty lausuntoa osayleiskaavaluonnoksesta.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marko Lahtinen, sivistysjohtaja, marko.lahtinen@vesilahti.fi
Sivistyslautakunta päättää lausua Vesilahdentien eteläisen osayleiskaavan kaavaluonnoksesta seuraavasti:
Sivistyspalveluiden näkökulmasta kaava-alue sijoittuu helposti saavutettavan etäisyyden päähän useista sivistyspalveluista. Vesilahden kunnan mittakaavassa asukasmäärältään suuri kaava-alue synnyttää tarvetta skaalata palvelut kasvaneelle kunnalle riittäviksi sekä tuoda asuinalueelle yhteisöllisyyttä tukevia lähipalveluita.
Vapaa-ajan palvelut
Vapaa-ajan palveluista kirjasto, nuorisotila sekä useat liikuntapaikat sijaitsevat lihasvoimin saavutettavan etäisyyden päässä kaava-alueesta, joiden ääreen pääsyn turvallisuuteen tulee myös osayleiskaavassa kiinnittää huomiota.
Kirjasto pystyy tilana palvelemaan suuremman määrän kuntalaisia mutta palvelutason nostaminen (esim. uuden aineiston määrän kasvattaminen, palveluaikojen laajentaminen) edellyttäisivät kirjaston määrärahojen lisäämistä.
Vesilahden nuorisotila Nurkka on erittäin suosittu ja tilojen laajennusta sekä aukioloaikojen laajentamista on toivottua nuorten ja heidän huoltajien toimesta. Nykyiseen kaava- ja tonttivarantoon perustuvan väestöennusteen mukaan nuorisotilan asiakaskuntaa olevat ikäluokat pienenevät vuosikymmenen loppuun mennessä 25-30%, joten mahdollisen tulevan kaava-alueen rakentuessa palveluntarve tuskin äkillisesti kasvaa tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna.
Liikuntapalveluista tekonurmikenttä, liikuntasalit, kuntosali, kaukalo ja skeittiparkki ovat saavutettavan etäisyyden päässä ja niiden käyttöastetta (kuntosalia lukuun ottamatta) on mahdollista lisätä. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta tulisi kaava-alueelle huolellisesti suunnitella turvalliset kevyen liikenteen väylät, kuntopolut ja latureitit sekä aktiivisuuteen kannustavat leikkipuisto ja lähiliikuntapaikka. Ne ovat myös tärkeitä kohtaamispaikkoja kuntaan muuttaneille perheille ja tukevat kuntaan kiinnittymistä ja yhteisöllisyyttä.
Mahdollisuudet kevyen liikenteen liityntäpysäköintiin joukkoliikenteen pysäkkien yhteydessä tukisivat terveyden ja hyvinvoinnin sekä kestävän liikkumisen edistämisen kautta kuntastrategiaa.
Varhaiskasvatus
Vesilahden kunnan väkiluku oli laskusuuntainen vuosina 2014 – 2019 ja samalla ajanjaksolla kunnan syntyvyys väheni keskimäärin alle neljäänkymmeneen lapseen vuodessa. Kyseisenä ajanjaksona varhaiskasvatuksen palvelutarve väheni ja palveluverkkoa sekä palvelun tarjontaa sopeutettiin tilanteeseen. Vuodesta 2020 eteenpäin on muuttovoitto kasvattanut Vesilahden kuntaa. Vaikka syntyvyys ei ole juurikaan lisääntynyt, ovat kuntaan muuttajat tyypillisesti lapsiperheitä. Muuttovoitto on kasvattanut varhaiskasvatusikäisten lasten määrää noin 9% vuodessa, jonka lisäksi varhaiskasvatuksen lakimuutokset ovat lisänneet varhaiskasvatuksen tilatarpeita. Rakennusvalvonnan tietojen mukaan kunnassa on parhaillaan lukuisia pientalojen rakennusprojekteja käynnissä ja muuttovoitto säilyy tasaisena lähivuodet. Taloudellisen tilanteen muutoksista huolimatta uusia rakennusprojekteja käynnistyy ja tontteja myydään edelleen tasaisesti.
Edellä mainituista syistä varhaiskasvatuksen olemassa olevien tilojen kapasiteetti ei enää riitä vastaamaan palveluntarpeeseen lähivuosina. Tilanne on todettu kunnassa tehdyssä palveluverkkoselvityksessä ja tilanteeseen on reagoitu varaamalla vuoden 2023 talousarvioon rahoitus päiväkotihankkeen suunnittelulle ja suunnitelmavuosien 2024-25 investointiohjelmaan resurssit hankkeen toteutukselle. Palvelutarpeen kasvun on arvioitu olevan pysyvä, sillä olemassa olevat ja suunnitellut rakennusprojektit sekä kaavahankkeet ylläpitävät muuttovoittoa ja kasvattavat kunnan väkilukua.
Talousarvioon vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaan vuosille 204 ja 2025 osoitettujen investointien laskelmissa ei ole huomioitu nyt lausunnoilla olevaa osayleiskaava-aluetta. Osayleiskaavan tai sen läheisyydessä olevan tontin tulisi sisältää varaus varhaiskasvatuspalveluille, sillä varhaiskasvatuksen nykyisten ja suunniteltujen tilojen kapasiteetti ei välttämättä riitä kattamaan palvelutarvetta, jonka osayleiskaavan mukanaan tuoman asukasmäärän lisäys aiheuttaa. Varhaiskasvatuksen palvelutarpeen ennakointi 2030 luvulle on haasteellista, koska syntyvyys Vesilahdessa ei ole muuttovoitosta huolimatta kasvanut, lainsäädännölliset muutokset ovat vaikuttaneet ja voivat vaikuttaa myös lähivuosina palvelun tuottamiseen (esim. vuorohoidon erityiset tilatarpeet) ja tilatarpeisiin vaikuttaa näköpiirissä olevan kaksivuotisen esiopetuksen järjestämistapa. Lisäksi on hyvä huomioida, että varhaiskasvatuksen tarve lapsella kestää noin neljä vuotta, joten palvelutarpeeseen vaikuttaa merkittävästi myös tahti jolla alueelle muutetaan.
Opetuspalvelut
Vesilahden yhtenäiskoulu sijaitsee helposti saavutettavan etäisyyden päässä kaava-alueesta ja sen tilojen kapasiteetti riittää vastaamaan kaava-alueen mukanaan tuomaan palvelutarpeen kasvun. Jos palveluntarve äkillisesti nousisi (syntyvyys nousisi merkittävästi ja paljon alueen kiinteistöjä myytäisiin saman aikaisesti perheille, joissa on kouluikäisiä lapsia), on yhtenäiskoulun viereisellä tontilla varaus koulun laajennukselle. Opetuspalveluiden näkökulmasta on oleellista, että osayleiskaavassa huomioidaan kaikista alueen osista turvalliset kevyen liikenteen reitit koululle.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Pöytäkirjantarkastajana tässä pykälässä Miia Rajala.