Kunnanhallitus, kokous 15.8.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 130 Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

VESDno-2022-192

Valmistelija

  • Timo Haapaniemi, kehitysjohtaja, timo.haapaniemi@vesilahti.fi

Perustelut

Lempäälän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue perustettiin vuonna 2006, jolloin myös Vesilahden kunta yhteistoiminta-alueeseen liittyi. Tällä hetkellä siihen kuuluu Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi.

Yhteistoiminta-alueeseen on vuoden 2023 alusta alkaen liittymässä uusia kuntia (Juupajoki, Kangasala, Orivesi, Pälkäne ja Tampere), joten maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamista koskeva sopimus tulee hyväksyä tarkennettuna uudelleen.

Laki (210/2010) maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen järjestämisestä kunnissa määrittelee kuntien lakisääteisten maaseutuelinkeinoviranomaistehtävien järjestämisestä. Lain mukaan kunnilla on maaseutuelinkeinoviranomaistehtävien järjestämisvastuu. Kunta vastaa alueellaan maaseutuhallinnon järjestämisestä siten, että maaseutuhallinnon tehtävät tulevat hoidetuiksi Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön kannalta asianmukaisella tavalla. Laissa myös määrätään, että kuntien tulee muodostaa riittävän suuria yhteistoiminta-alueita. Kunnan on muodostettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä tai yhteisöä (aktiivimaatilaa). Lain mukaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi siihen liittyvien kuntien on sovittava kuntalain (365/1995) 76 §:n 2 momentin mukaisesti, että yksi kunta tai kuntien perustama kuntayhtymä vastaa maaseutuhallinnon järjestämisestä yhteistoiminta-alueella lain (210/2010) tarkoittamalla tavalla.

Toteutuessaan Pirkanmaalle muodostuu kolmentoista kunnan kokoinen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue (Akaa, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi), jossa Lempäälän kunta toimii isäntäkuntana. Yhteistoiminta-alueella on vuoden 2021 tilaston mukaisesti yhteensä 1749 aktiivimaatilaa. Maaseutuviranomaisten määrä tulee olemaan noin 10 henkilöä. Alueella on peltopinta-alaa yhteensä 79 300 hehtaaria. Vuoden 2021 tilaston mukaan kunnan maaseutuviranomainen käsitteli alueella maksuun erilaisia maatalouden tukia ja korvauksia yhteensä noin 53 miljoonaa euroa. Lempäälän kunnan arvion mukaan yhteistoiminta-alue tuo vuonna 2023 sopijakunnittain myös kustannussäästöä nykyiseen verrattuna keskimäärin noin 13 prosenttia.

Liitteenä on maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamista koskeva sopimus.

Ehdotus

Esittelijä

  • Tuomas Hirvonen, kunnanjohtaja, tuomas.hirvonen@vesilahti.fi

Kunnanhallitus päättää

  1. hyväksyä liitteenä olevan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamista koskevan sopimuksen,
  2. ilmoittaa Lempäälän kunnan kirjaamoon sopimuksen kohdissa 8 ja 11 tarvittavat tiedot,
  3. sopimus allekirjoitetaan sähköisesti sopimuksen kohdan 11 mukaisesti. Sopimuksen Vesilahden kunnan puolesta allekirjoittaa kunnanjohtaja.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Akaan kaupunki, Juupajoen kunta, Kangasalan kaupunki, Lempäälän kunta, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Pälkäneen kunta, Tampereen kaupunki, Urjalan kunta, Valkeakosken kaupunki ja Ylöjärven kaupunki.

Liitteet

Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamista koskeva sopimus 1.1.2023 alkaen.pdf (pdf, 161 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen

Oikaisuvaatimusaika ja päätöksen tiedoksisaanti

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. 

Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä niin, että se ehtii perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Viraston aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on

Vesilahden kunnanhallitus 
Posti- ja käyntiosoite: Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti
Sähköpostiosoite: vesilahdenkunta(at)vesilahti.fi    

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Myös sähköposti on ilmoitettava, jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköpostitse.