Kunnanhallitus, kokous 14.3.2022

Perustelut

Vesilahden kunnanvaltuutetut jättivät 10.11.2021 valtuustoaloitteen "Vesilahden kunnan tulee selvittää, että lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskeluun toteutuvat kunnan alueella". Yhdenvertaisuus on yksi suomalaisen yhteiskunnan sekä esi- ja perusopetuksen keskeisiä arvoja. Aloitteessa mainitun Lasten oikeuksien julistuksen lisäksi perusopetuslaissa (§2) opetuksen tavoitteiksi määritellään edistää tasa-arvoa ja turvata riittävä yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuus sisältyy myös esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden arvopohjaan. Näin ollen yhdenvertaisuus ohjaa toimintaa jo lakien ja normien perusteella, joten siihen on kiinnitettävä huomiota kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. On kuitenkin tarpeellista ja tärkeää jatkuvasti arvioida toimintaa tästä myös näkökulmasta.

Vesilahden kaikissa kouluissa toteutetaan yhteistä opetussuunnitelmaa, joka on otettu käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta 1.8.2016 ja ylemmillä luokilla porrastaen vuosina 2017-2019. Vesilahden kunnan paikallinen perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle opetushallituksen ohjeiden mukaan, ja sitä noudatetaan koko kunnassa. 

Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, s. 9) 

Keväällä 2021 on hyväksytty Vesilahden esi- ja perusopetuksen kehittämissuunnitelma, joka on laadittu Vesilahden kuntastrategia ja sivistystoimen visioiden arvojen pohjalta. Kehittämissuunnitelma on laadittu sivistystoimessa tapahtuvan strategisen suunnittelun tueksi. On tärkeää, että koulujen yksilöllisyyden ja erityispiirteiden ohella varmistamme myös yhteisiä käytänteitä ja toimintamalleja. Kehittämissuunnitelma ohjaa sitä, mitä toimintoja painotetaan ja mihin kehittämistyössä panostetaan tulevina vuosina. Kehittämissuunnitelmasta nostetaan vuosittain kehitettävät asiat koulujen lukuvuosisuunnitelmaan, josta ne viedään koulujen päivittäiseen opetus – ja kasvatustyöhön. Kaikissa kouluissa viedään kehittämistä samoilla suuntaviivoilla eteenpäin. 

Vesilahdessa on laadittu ensimmäistä kertaa keväällä 2021 kuntakohtainen esi– ja perusopetuksen lukuvuosisuunnitelma. Lukuvuosisuunnitelmaa toteutetaan jokaisella koululla ja siellä on yhteisesti nostettu kaikille kouluille mm. seuraavat asiat: opetussuunnitelmat painotukset, koulun toiminta-ajatus, painopisteet, laaja-alainen osaaminen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamissuunnitelma. 

Lukuvuodelle 2021-2022 myös johtamisjärjestelmää uudistettiin tukemaan yhdenvertaisuutta. Rehtorit toimivat tiiminä ja varmistavat yhdenvertaiset toimintamallit ja informaation kulun kaikissa kouluissa. Yhdenvertaisuutta on myös noudattaa ohjeita ja sääntöjä kaikkien osalta ja läpinäkyvästi.

Yhdenvertaisuus toteutuu myös alakoulun valinnaineiden osalta, sillä jokaisessa koulussa on sama valinnaisainetarjotin. Valinnaisuuksien toteutumiseen vaikuttaa tietenkin myös koulujen koko, sillä ryhmiä ei voida toteuttaa ilman riittävää oppilasmäärää. A2-kielen osalta tilanne ei ole yhdenvertaisuuden kannalta tyydyttävä, sillä työjärjestysten ja koulujen etäisyyksien vuoksi kunta ei ole pystynyt järjestämään kuljetuksia tunneille ja niiltä pois. Lukuvuodelle 2022-2023 tilanne paranee siten, että kunta pystyy järjestämään koulupäivän aikaset siirtymät koulujen välillä.

Koulujen resurssoinnin osalta kysymys perusopetuslain mukaisesta ”riittävästä yhdenvertaisuudesta” on tulkinnanvarainen. Jos resurssoinnin yhdenvertaisuus määritellään laskemalla oppilaskohtaiset kulut tai opetusresurssin vuosiviikkotunnit oppilasta kohden, eivät isomman yksikön oppilaat ole yhdenvertaisia. Pelkästään resurssoinnin ja opiskelumahdollisuuksien näkökulmasta yhdenvertaisuus toteutuisi optimaalisimmin, jos kunnassa opetus olisi keskitetty yhteen yksikköön. Toisaalta yhdenvertaisuudeksi voidaan tulkita myös ”myönteinen erityiskohtelu”, joka tässä yhteydessä tarkoittaa pienten yksiköiden tasa-arvon turvaamista resursoimalla heitä oppilasperustaisesti paremmin. Tällä tavoin pystytään myös vähentämään kunnan sisäistä eriytymistä, josta on havaittavissa viitteitä joissain hyvinvoiti-ndikaattoreissa,

Sivistyspalveluiden näkökulmasta oppilaiden yhdenvertaisuus opiskelussa toteutuu Vesilahden kunnassa vähintään tyydyttävästi. Yhdenvertaisuuden arvo ohjaa työtä voimakkaasti ja kaikkia ratkaisuja punnitaan tarkoin tästä näkökulmasta. Kaikki päätökset ja ratkaisut pystytään perustelemaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta, joten teemaan liittyvä pohdinta ja arviointi ovat aina paikallaan.