Kunnanhallitus, kokous 22.2.2021

Perustelut

Oikaisuvaatimus1 tekijät ovat jättäneet 26.6.2020 saapuneen oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen kokouksen 25.5.2020 §115 päätökseen. 

Oikaisuvaatimus2 tekijät ovat jättäneet 26.6.2020 saapuneen oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen kokouksen 25.5.2020 §115 päätökseen. 

Oikaisuvaatimus2 tekijät ilmoittavat oikaisuvaatimuksessaan olevansa samaa mieltä 26.6.2020 päivätyn oikaisuvaatimuksen kanssa, jonka ovat allekirjoittaneet Oikaisuvaatimus1 tekijät. 

Kunta ja maanomistaja voivat sitovasti ennen kaavoitusprosessia tai sen alkuvaiheessa sopia vain kaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä kustannuksista. Kaavoitus on prosessina itsenäinen, ensisijainen ja riippumaton kunnan harjoittamasta sopimustoiminnasta. Asemakaavan sisältö määräytyy kunnan yleispiirteisessä kaavoituksessa asetettujen maankäyttötavoitteiden ja laissa asetettujen sisältövaatimusten mukaisesti ja yksityiskohdiltaan lainmukaisen kaavan laatimisen ja siihen liittyvän osallistumis- ja arviointimenettelyn ja päätöksentekomenettelyn lopputuloksena.

Maanomistaja on esittänyt kaavoituksen aloitussopimuksessa tavoitteenaan, että kaavalla muodostuisi 60-70 tonttia ja tonttien keskipinta-alaksi noin 1150-1300 neliömetriä. Kaavoituksen edetessä maanomistajaa on kuultu ja heidän esittämiä toiveita on myös toteutettu kaavaa laadittaessa. Maanomistajan toiveena on ollut kaavoituksen edetessä kuitenkin näitä alustavia toiveita suuremmat tonttikoot ja erillispientalotonttien (AO) lisäksi alueelle merkittävästi suurempien pientalo (AP) tonttien sijoittaminen. AP-tontit mahdollistavat rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuntorakennusten rakentamisen. Esimerkit AP-tonteista kaava-alueella: 282/6 3452 m2, 282/7 3650m2, 292/1 1955 m2, 292/2 1841 m2, 292/3 1618 m2 ja 292/5 3631 m2. Maanomistajan sekä kunnan tavoitteista, alueen topografiasta sekä MRLn 54 § mukaisista asemakaavan sisältövaatimuksista johtuen tonttimäärä on muotoutunut kaavaehdotukseen pienempänä, kuin aloitussopimuksessa oli arvioitu.

Kaavan valmisteluvaiheessa on järjestetty työneuvotteluja alueen maanomistajan kanssa 7.2.2017, 27.3.2017, 24.4.2017, 5.6.2017, 14.8.2017, 5.9.2017, 23.1.2018, 8.2.2018 ja 7.3.2018. Lisäksi alueelle on järjestetty maanomistajan kanssa kaksi maastokäyntiä. Kaavoituksen eri vaiheissa kunnan ja maanomistajan kesken on tehty yhteistyötä, neuvoteltu ja kuultu maanomistajan edustajia asemakaavaan liittyvissä seikoissa.

Pesänselvittäjä on lausunut 9.3.2018 : ”Katson kokouksessa 07.03.2018 kaavaehdotukseen sovittujen muutosten jälkeen ehdotuksen vastaavan XXXXXkuolinpesien asettamia tavoitteita ja turvaavan näin ollen kuolinpesien edun. Kuolinpesien tekemät olennaisimmat ja kokonaistulokseen eniten vaikuttaneet ehdotukset on kaavaprosessin yhteydessä otettu huomioon. Näillä perusteilla hyväksyn kokouksessa 07.03.2018 saavutetun lopputuloksen ja totean, että kuolinpesien puolesta kaavaehdotus voidaan viedä lainmukaiseen jatkokäsittelyyn.” Tämän jälkeen kunnanhallitus on kokouksessaan 9.4.2018 § 72 päättänyt asettaa Rahoisten asemakaavaehdotuksen liiteaineistoineen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi.  Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 26.4.-29.5.2018 välisen ajan.

Asemakaavan tavoitteet ovat tarkentuneet kaavoituksen edetessä ja Rahoisten asemakaavan kaavoituksen tavoitteita ovat kaavaehdotusvaiheen kaavaselostuksen mukaan:

• Tavoitteena on kaavoittaa alueelle voimassaolevan Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti pientalotontteja (erillispientalotonttien, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita), virkistys- ja leikkialueita ja alueen tiestö.
• Tavoitteena on liittää alue nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen huomioimalla kevyenliikenteen tarpeet ja kokoojakatu, Suomelantie.
• Tavoitteena on muodostaa alueelle yhtenäinen virkistysaluereitistö ja linkittää se ympäröiviin alueisiin.
• Tavoitteena on huomioida luontoselvityksen mukaiset avainbiotoopit ja erityiset lajit. Tavoitteena on, että hakkuiden ulkopuolelle jätetyt metsäalueet säilytetään pääosin.
• Tavoitteena on sopeuttaa rakentaminen korkeussuhteiltaan vaihtelevaan maastoon ja ohjata rakentamistapaa riittävästi, jotta alueesta on mahdollista muodostaa maisemallisesti hyvin metsäympäristöön sopiva, toteuttamiskelpoinen, houkutteleva ja viihtyisä alue.
• Tavoitteena on huomioida kaikenikäisten asukkaiden ja erityisesti lasten tarpeet leikkiin, ulkoiluun ja sosiaaliseen kohtaamiseen.
• Tavoitteena on, että alueen merkitys osana Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta huomioidaan siten, että uusi rakentaminen muodostaa maaston muotoihin ja metsän muodostamaan maiseman rajaan soveltuvan yhtenäisen kokonaisuuden. Tavoitteena on, että maisemaa rajaavat metsän reunat jätetään ehjiksi. Tavoitteena on, että rakentamista ja rakentamistapaa ohjataan kaavassa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi

Siltäosin kuin oikaisuvaatimuksissa esitellään asemakaavan sisältöä sen aiemmissa suunnitteluvaiheissa, voidaan todeta, ettei oikaisuvaatimuksen kohteena oleva kunnanhallituksen päätös §115 koske niitä. 

Maankäyttösopimusta on käsitelty ja sen sopimusehtoja on käyty läpi maanomistajan kanssa järjestetyissä neuvotteluissa 20.8.2018, 27.11.2018, 9.4.2019 ja 20.11.2019. Neuvottelujen muistiot ja maanomistajilta sopimusta koskevat helmikuussa 2020 saapuneet kirjalliset kommentit ovat olleet kunnanhallituksen tiedossa. Maanomistajan neuvotteluissa esittämiä näkemyksiä on myös huomioitu sopimusta laadittaessa.  

Kaavoituksen aloitussopimuksessa kohdassa 4. Maanomistaja sitoutuu luovuttamaan noin 0,7 hehtaarin tiealueen (Suomelantie) korvauksetta kunnalle erillisellä luovutuskirjalla, kun asemakaava on ehdotuksena ollut nähtävillä. Maanomistaja ei ole kaavoituksen aloitussopimusta tältä osin noudattanut.

Kunta päättää alueellaan kunnallisteknisten suunnitelmien teettämisestä ja kunnallistekniikan rakentamisen aikataulutuksesta. Sopimukseen kirjattu tavoitteellinen aikataulutus on käsitelty maanomistajan kanssa neuvotteluissa ja siinä on huomioitu kunnan taloudelliset edellytykset toteuttaa alue. Sopimuksessa esitetty tavoitteellinen toteutusaikataulu perustuu kunnan tarpeeseen varata aikaa alueen suunnittelulle ja toteutukselle siten että on taloudellisesti mahdollista toteuttaa alueet ja rakenteet tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Tavoitteellinen aikataulu mahdollistaa kunnallistekniikan rakentamisen alueelle kohtuullisessa ajassa.

Oikaisuvaatimuksessa on todettu, että sopimuksen valmistelu tulisi palauttaa kunnan ja maanomistajatahon väliseen neuvotteluprosessiin. Kuntaakin koskee sopimusvapaus ja tämä vapaus sisältää paitsi oikeuden valita sopimuskumppaninsa, niin myös oikeuden tehdä sopimus halutun sisältöisenä ja halutussa muodossa. Vapaus sisältää myös oikeuden jättää sopimus tekemättä. Kunta on järjestänyt maanomistajan kanssa merkittävän määrä kokouksia ja yrittänyt saada sopimusta aikaan, mutta oikaisuvaatimuksesta päätelleen maanomistajataho ei vieläkään suostu hyväksymään sopimuksen sisältöä. Hanke ei etene suunnitellulla tavalla ja kiinnittää tarpeettomasti asemakaavoituksen resursseja, eikä prosessin jatkaminen ole kunnalle tarkoituksenmukaista ja kannattavaa mm. taloudellisesti.

Oheismateriaali

• Oikausuvaatimus oikaisuvaatimus1 tekijät
• Oikaisuvaatimus oikaisuvaatimus2 tekijät