Perustelut
Palveluseteli osana varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää
Kunnilla on velvollisuus järjestää kaikille alle kouluikäisille lapsille varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunta voi järjestää varhaiskasvatusta siten kuin kuntalain (410/2015) 8 ja 9 §:ssä säädetään. Hankittaessa palveluja toiselta palveluntuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Varhaiskasvatuslain 17 §:n mukaan varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhemman tai muun huoltajan toivomassa muodossa. Varhaiskasvatuslain 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi saada lasten kotihoidon tukea, joustavaa tai osittaista hoitorahaa tai yksityisen hoidon tukea. Lisäksi kunta voi myöntää palvelusetelin varhaiskasvatuspalvelun hankkimiseksi kunnan periaatteiden mukaisesti.
Kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista, muu hoitaja (esim. sukulainen) tai yksityinen päivähoidon tuottaja (esim. yksityinen päiväkoti). Kotihoidon tuki muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta sekä tulojen mukaan määräytyvästä hoitolisästä.
Lasten yksityisen hoidon tukea voi saada perhe, jossa on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa tai hänelle on varattu sieltä hoitopaikka. Yksityisen hoidon tuki koostuu hoitorahasta, tuloihin perustuvasta hoitolisästä sekä mahdollisesta kuntalisästä.
Palveluseteli on yksi kunnan käytettävissä oleva palvelujen järjestämistapa myös varhaiskasvatuspalvelujen osalta. Kunta voi järjestää esimerkiksi lasten varhaiskasvatusta antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. Kunta sitoutuu tällöin maksamaan palvelun käyttäjän palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut setelin arvoon asti. Kunta asettaa palvelusetelin arvon ja hyväksyy yksityiset palvelusetelipalvelun tuottajat järjestelmän piiriin. Palvelusetelin käyttöön sisältyy asiakkaan oma valinnanvapaus. Asiakkaalla on oikeus valita kunnan hyväksymistä tuottajista se palveluntuottaja, jonka palveluita hän haluaa ao. palvelussa käyttää.
Palveluseteli ei poista kunnan velvollisuutta järjestää varhaiskasvatusta, ja perheellä säilyy oikeus hakea joko kunnalliseen tai yksityiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen palveluseteli voidaan myöntää perheelle varhaiskasvatuksen järjestämiseksi yksityiseen päiväkotiin tai yksityiseen perhepäivähoitoon, jotka kunta on hyväksynyt palvelusetelillä tuottavaksi palveluntuottajaksi. Palvelusetelijärjestelmän pelisäännöt määritellään palvelusetelin sääntökirjassa, joka koostuu yleisestä osasta sekä erityisestä osasta.
Varhaiskasvatuksen palvelusetelilaki mahdollistaa perheille taloudellisen tuen yksityisen varhaiskasvatuksen käytössä. Palveluseteli on lapsikohtainen ja sen arvoon vaikuttavat perheen koko, tulot, lapsen varhaiskasvatuksen tarve ja mahdolliset sisaralennukset. Palveluseteliä haetaan oman kunnan varhaiskasvatuksesta, ja se on vaihtoehto Kelan yksityisen hoidon tuelle, mutta niitä ei voi käyttää samanaikaisesti.
Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvistä asioista säädetään pääosin varhaiskasvatuslaissa tai -asetuksessa. Varhaiskasvatuksen osalta ei sovelleta sosiaalihuollon säädöksiä, paitsi lakia kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lakia palvelusetelistä. Hallitus on antanut 22.5.2025 esityksen eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Sen tavoite on pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti siirtää varhaiskasvatuksen palveluseteleitä koskeva lainsäädäntö opetus- ja kulttuuriministeriöön, kuten varhaiskasvatuslakia uudistettaessa oli tavoitteena. Uusi laki vastaisi pääperiaatteiltaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia, sisältäen tarvittavat varhaiskasvatuksen toimialan täsmennykset. Varhaiskasvatuslain 5 §:ään ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ään tehtäisiin uudesta varhaiskasvatuksen palvelusetelilaista johtuvat tekniset muutokset.
Varhaiskasvatus Vesilahdessa
Vesilahdessa varhaiskasvatus on pääsääntöisesti kunnallista. Kunnassa on kolme päiväkotia ja yksi kunnallinen perhepäivähoitaja. Yksi yksityinen ryhmäperhepäiväkoti toimii yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon kuntalisän avulla.
Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa Vesilahdessa on 233 (14.8.2025) ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa on 8 lasta, joista 4 vesilahtelaista lasta. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus Vesilahden varhaiskasvatuksen palvelutuotannosta on 2 %
Varhaiskasvatuksen palveluseteli voisi lisätä yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tarjontaa Vesilahdessa. Se toisi myös huoltajille mahdollisuuden hakeutua muissa kunnissa oleviin yksityisiin päiväkoteihin, jos ne esimerkiksi työmatkojen kannalta olisi logistisesti mielekästä. Palveluseteli toisi myös mahdollisuuden hakeutua esimerkiksi ympäristökuntien palvelusetelipäiväkotien kielipainotteisiin ryhmiin.
Palveluseteli Tampereen seudulla
Tampereen seudulla yksityisen päiväkotihoidon palveluseteliä voi käyttää kunnan hyväksymissä palvelusetelipäiväkodeissa. Palveluseteli on käytössä Tampereella, Lempäälässä, Nokialla, Ylöjärvellä, Pirkkalassa sekä Kangasalla. Tampere ja Pirkkala tarjoavat palveluseteliä päiväkotitoiminnan lisäksi myös avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan.
Kunta myöntää perheelle tulosidonnaisen palvelusetelin järjestääkseen lapsensa varhaiskasvatuksen kunnan hyväksymässä yksityisessä päiväkodissa. Palvelusetelituottajan tulee noudattaa Tampereen kaupunkiseudulle yhteisesti hyväksyttyä sääntökirjaa, joka päivitetään vuosittain 30.4. mennessä. Kunta vastaa yksityisten toimijoiden valvonnasta, seurannasta ja ohjauksesta. Palveluseteli rinnastetaan kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen eikä lapselle voi saada samanaikaisesti kotihoidontukea eikä yksityisen hoidontukea. Vuonna 2023 koko maassa oli palvelusetelillä järjestetyn varhaiskasvatuksen osuus 14 %.
Kustannukset
Tampereen kaupunkiseudun keväällä 2025 tekemän varhaiskasvatuksen palveluseteliselvityksen mukaan palvelusetelin hinnoittelussa on olennaista, että se vertautuu kunnan itsensä tuottaman vastaavan palvelun kustannukseen. Tampereen kaupunkiseudulla kunnallisen toiminnan kustannus on hieman palvelusetelin nykyistä enimmäisarvoa korkeampi. Kustannuseroa selittävät mm. kuntien laajempi resursointi, kuntien suurempi panostus kehittämistyöhön ja koulutukseen, kunnallisen varhaiskasvatuksen korkeampi tehtäväkohtainen palkkataso, suhteellisesti suurempi varhaiskasvatuksen opettajien sekä erityisopettajien osuus ja henkilöstön koulutuserot. Näillä tekijöillä on vaikutusta kustannusten lisäksi myös varhaiskasvatuksen laadulliseen puoleen sekä yksityisen ja kunnallisen henkilöstön saatavuuteen sekä pito- ja vetovoimaan.
Vesilahden kunnan näkökulmasta palvelusetelin käyttöönotto edellyttäisi määrärahan varaamista (esim. 10 paikan kulu olisi noin 100 000 € vuodessa) kunnan talousarvioon sekä sääntökirjan ja hakuprosessin laatimista. Todellinen vuosikulu määräytyisi palvelusetelin käytön perusteella (vuonna 2026 kulu kohdistuisi vain syyskaudelle, koska järjestelmän käyttöönottoa sääntökirjoineen ja hyväksymismenettyleineen ei ole mahdollista toteuttaa vuoden alkuun). Jos palveluseteliä ei oteta käyttöön, ei tietenkään tarvittaisi määrärahaa, mutta tällöin varhaiskasvatuksen kapasiteetin loppuessa tulisi lakisääteinen palvelu toteutettavaksi omana tuotantona lisätalousarvion turvin.
Lopuksi
Palvelusetelitoimintaa on omaan tuotantoon verrattuna käytännössä kustannusneutraalia ja sitä on mielekästä hyödyntää erityisesti palveluverkon katveissa tai kapasiteetin murroskohdissa. Vesilahdessa ei nykyisellään ole yksityisiä palvelusetelipäiväkoteja, mutta niiden käyttö lähialueilla olisi mahdollista. Perheiden hyvinvoinnin ja varhaiskasvatuksen muotojen valinnanmahdollisuuksien lisäämisen sekä Vesilahden kunnan varhaiskasvatuksen kapasiteetin varmistamisen näkökulmista näemme palvelusetelin käyttöönotolla Vesilahden kunnassa myönteisiä vaikutuksia. Taloudellisesta näkökulmasta palvelusetelin käyttöönottoon sisältyy riski kulujen kasvusta, jos varhaiskasvatuksen palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan nykyisellä tavalla.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marko Lahtinen, sivistysjohtaja, marko.lahtinen@vesilahti.fi
Sivistyslautakunta merkitsee aloitevastauksen tiedoksi ja lähettää sen edelleen kunnanhallituksen käsittelyyn.
Päätös
Sivistyslautakunta päättää
- ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelin syksystä 2026 eteenpäin, jotta
- A. parannetaan perheiden palveluiden valinnanvapautta ja monipuolisuutta
- B. turvataan varhaiskasvatuksen kapasiteetti kasvavassa kunnassa,
- ohjeistaa sivistysjohtajaa valmistelemaan palvelusetelin käyttöönottoa niin, että yksityiselle palvelutuotannolle määritellään prosentuaalinen maksimi osuus kunnan varhaiskasvatuspalveluista, sekä määritellään yksityisen palvelutuotannon sääntökirja sekä valvontamenetelmät yhdessä seudun materiaalien ja asiantuntijoiden kanssa ja
- esittää kunnanhallitukselle, että se varaa palvelusetelin käyttöönottoon määrärahan vuoden 2026 talousarvioon.