Perustelut
Päätös Suomen kasvukäytävän toiminnan jatkosta
Suomen kasvukäytävän toiminta on perustunut sopimukseen, jossa jäsenet ovat sitoutuneet vuosittaiseen jäsenmaksuun sekä asiantuntijapanokseen verkoston toiminnan painopisteiden mukaisesti. Vuosittaisen jäsenmaksun suuruus on ollut alusta saakka 5 000–15 000 euroa ja toiminnan kokonaisbudjetti on nykyisellään noin 215 000 euroa vuosittain. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 17 kuntaa ja kaupunkia, neljä maakuntaliittoa sekä asiantuntijajäseninä kauppakamareita ja Suomen Yrittäjät. Toiminta on rahoitettu kuntien, kaupunkien ja liittojen rahoituksella.
Nykyinen, järjestyksessään neljäs sopimuskausi on ollut voimassa 2020-2024 ja jota päätettiin jatkaa puolella vuodella kesäkuun loppuun 2025, jotta jäsenorganisaatioille ennätetään valmistella huolellinen esitys verkoston toiminnan tulevaisuudesta eri vaihtoehtoineen ja niihin liittyvine järjestelyineen. Esitystä valmistelemaan perustettiin ohjausryhmän toimesta erillinen työryhmä. Ylimääräinen puolen vuoden jatko sopimuskauteen ei edellyttänyt uutta rahoitusta jäsenistöltä.
Suomen kasvukäytävän tulevaisuuden vaihtoehtoja valmistelevaan työryhmään ovat osallistuneet ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Rimpelä, ohjausryhmän sihteeri Launo Haapamäki, työvaliokunnan jäsen ja Seinäjoen elinvoimajohtaja Erkki Välimäki, Vantaanprojektijohtaja Gilbert Koskela, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki, Janakkalan kunnanjohtaja Riikka Moilanen sekä Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maria Rissanen. Lisäksi työryhmään on osallistunut sihteerin ominaisuudessa Suomen kasvukäytävän johtaja Jaana Villanen.
Työryhmän aineistoa perusteluineen käytiin läpi verkoston ohjausryhmässä, joka esitti valtuuskunnalle kahta vaihtoehtoa Suomen kasvukäytävän toiminnan tulevaisuudesta. Valtuuskunta on hyväksynyt vaihtoehdot, jotka ovat;
- Suomen kasvukäytävän toiminnan vahvistaminen ja laajentaminen
- Toiminnan päättäminen ja hallittu alasajo kokonaisuudessaan kuluvan sopimuskauden päättyessä 30.6.2025
Valtuuskunnan päätöksen pohjalta kaikille verkoston jäsenorganisaatioille toimitetaan materiaalit ja pyyntö tehdä päätös osallistumisesta kasvukäytävän toimintaan kahden vaihtoehdon pohjalta. Viralliset päätökset tulee tehdä 30.4.2025 mennessä ja toimittaa tiedoksi tämän sopimuskauden vastuuorganisaatiolle sekä kasvukäytävän johtajalle.
Työryhmän perustelut toiminnan vahvistamisen ja laajentamisen vaihtoehdolle
Suomen kasvukäytävä -vyöhyke on faktuaalisesti houkutteleva investointikohde niin kotimaisille kuin kansainvälisille sijoittajille. Alueelle kohdentuu suurin osa maamme tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta, elinkeinotoiminnasta sekä väestöstä ja työvoimasta. Kasvukäytävä on Euroopan reitti Suomeen ja päinvastoin. Keskeistä on, että ennen kaikkea pienen Suomen tarvitsee etujaan ajaakseen yhdistää voimavaroja. Suomen kasvukäytävä on maamme harvoja, ellei peräti ainut kansainvälisen mittakaavan ja potentiaalin omaava kasvuvyöhyke.
Aiempien- sekä erityisesti nykyisen sopimuskauden kokemuksiin ja saatuun palautteeseen pohjautuen laaja-alaiselle verkostoyhteistyölle on tarvetta enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tämä on tullut esille monin eri tavoin, muun muassa edunvalvontatapaamisissa kansallisten päättäjien sekä europarlamentaarikkojen kanssa. Muun muassa EU-rahoitusinstrumentit tulevat edellyttämään entistäkin tiiviimpää ylialueellista ja ylikansallista yhteistyötä, jolloin Suomen kasvukäytävän kaltaisia verkostotoimijoita tarvitaan. Koheesiopolitiikan merkitys korostuu EU-päätöksenteossa ja -rahoituksessa. Niin ikään muuttunut maailmanpoliittinen tilanne korostaa tarvetta tiivistyvälle yhteistyölle, -edunvalvonnalle ja huoltovarmuuden kehittämiselle.
Kasvukäytävän perustaa on rakennettu yli 10 vuotta. Kuluvalla sopimuskaudella toimintaa on systematisoitu ja jäsennetty merkittävästi. Edunvalvontaa on lisätty sekä tehostettu ja kasvukäytävän tunnettuus on levinnyt. Totuus on, etteivät yhteistyö ja sitoutumisen aste ole kokonaisuudessaan olleet vielä riittävällä asteella, mikä on osaltaan heijastunut myös käytännön toimintaan sekä viestin tavoittavuuteen.
Työryhmän esityksessä kasvukäytävä tarvitseekin laajentamista, laajentumista ja uudistumista vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja merkittävän lisäarvon tuottamiseksi jäsenistölleen. Toimintaan panostamalla ja yhteistä edunvalvontaa tehostamalla edistetään elinkeinoelämän kasvua ja uusia investointeja, erityisesti teollisuuden, logistiikkasektorin sekä vihreän siirtymän osalta. Samalla verkottumista muihin, erityisesti kansainvälisiin verkostoihin ja kasvuvyöhykkeisiin tullaan lisäämään. Keskeistä on määrittää toiminnalle selkeä fokus ja narratiivi, johon kaikki mukaan lähtevät sitoutuvat. Samaan aikaan toiminnan laajentaminen ja vahvistaminen tulee edellyttämään entistä vahvempaa yhdessä tekemistä. Yhteistyö voi olla vain niin vaikuttavaa, kuin mihin jäsenet ovat valmiita.
Laajennettu ja vahvistettu toiminta
Laajennettu yhteistyö tarkoittaa ennen kaikkea entistä vahvempaa kansainvälistä ulottuvuutta ja verkostojen rakentamista, EU-rahoituksen kanavointia sekä tiivistyvää yhteistä edunvalvontaa. Samalla kasvukäytävän jäsenkuntaan tavoiteltaisiin uusia jäseniä nykyisen pääratalinjan ja VT3:n varrelta ja kohti pohjoista.
Painopisteenä yhteistyössä olisivat liikkuminen, liikenne sekä logistiikka. Tavoitteena on tehdä entistä enemmän ja systemaattisemmin jäsenkunnan tavoitteisiin pohjautuvia liikennepoliittisia avauksia, huomioiden myös muun muassa Euroopan unionin painopisteet sekä rahoituslinjaukset. Ensisijaisia kansainvälisiä linkkejä kehitettäisiin kohti Ruotsia sekä Viroa.
Kuten edellä todettu, laajentuva yhteistyö edellyttäisi entistä tiiviimpää ja sitoutuneempaa yhteistyötä jäsenorganisaatioilta sekä kasvukäytäväorganisaation oikeasuhtaista resursointia suhteessa tavoitteisiin. Puolittainen tekeminen ei palvele jäseniä eikä verkostoa. Olemassa olevat viestinnän ja vaikuttamisen kanavat pidetään edelleen toiminnassa. Kasvukäytävän työn koordinaatio voidaan hankkia esimerkiksi ostopalveluin. Koordinaatio ja käytännön johtaminen edellyttää vastuuorganisaation ohella erillistä työpanosta.
Suomen kasvukäytävän toiminnan tulevaisuus riippuu jatkoon sitoutuvien jäsenten määrästä ja motivaatiosta. Ratkaisu syntyy jäsenten päätösten myötä touko-kesäkuussa. Työryhmän ehdotuksessa esitetään, että toimintaa jatkettaessa jäsenmaksu mitoitetaan toimintaan soveltuvaksi, jonka suuruutta arvioidaan mukaan lähtevien jäsenorganisaatioiden kesken ennen toiminnan aloittamista.
Suomen kasvukäytävä -verkoston toimintaan ja materiaaleihin voi tarkemmin tutustua osoitteessa www.suomenkasvukaytava.fi.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mikko Latvala, kunnanjohtaja, mikko.latvala@vesilahti.fi
Kunnanhallitus päättää, että Vesilahden kunta ei jatka Suomen kasvukäytävän jäsenenä sekä kannattaa toiminnan päättämistä ja hallittua alasajoa kokonaisuudessaan kuluvan sopimuskauden päättyessä 30.6.2025.
Päätös
Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.