Perustelut
Rauhamäen ranta-asemakaava on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 12.8.2024 § 153. Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt asettaa yleisesti nähtäville Rauhamäen ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja pyytänyt siitä lausuntoa 27.9.2024 mennessä. Lausunnon antamiselle on pyydetty lisäaikaa 2.10.2024 asti.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavahankkeen yleiskuvaus, jossa kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa.
Hankkeen kaksiosainen ranta-asemakaava-alue käsittää osan kiinteistöstä Karstunjärvellä ja osan kiinteistöstä Heinälahdella. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Karstunjärvellä sijaitsevan kaava-alueen pinta-ala on noin 2,5 ha. Heinälahdella sijaitsevan kaava-alueen pinta-ala on noin 0,5 ha. Kaavahankkeen tavoitteena on siirtää rantaosayleiskaavassa Heinälahdelle osoitettu rakennuspaikka Karstunjärvelle. Tavoitteena on, että ranta-asemakaava mahdollistaa alueelle toteutetun rakennuskannan säilyttämisen Karstunjärvellä.
Asemakaavalla on vaikutusta eniten alueen maanomistajiin sekä alueeseen rajautuvien alueiden maanomistajiin ja asukkaisiin.
Ehdotus
Esittelijä
-
Olli Seppälä, rakennustarkastaja, olli.seppala@vesilahti.fi
Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa seuraavanlaisen lausunnon:
Kaavan tavoitteena on siirtää rakentamaton, rantaosayleiskaavassa osoitettu lomarakennuksen rakennuspaikka Pyhäjärveen kuuluvalta Heinälahdelta noin 22 hehtaarin kokoiselle Karstunjärvelle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolle on kaavan vastaisesti rakennettu rakennuksia. Ranta-asemakaavalla tavoiteltu lomarakennuspaikan siirtäminen Karstunjärvelle poikkeaa pääkäyttötarkoitukseltaan merkittävästi rantaosayleiskaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta. Lisäksi rakennusoikeuden määrä rantavyöhykkeellä lisäntyy huomattavasti. Karstunjärvellä on rantaosayleiskaavassa osoitettu 20 lomarakentamisen rakennuspaikkaa, jolloin jo yhden rakennuspaikan lisääminen kasvattaa rakennuspaikkojen määrää 5 prosentilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteiden perusteella yleiskaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaisesti ohjeena ranta-asemakaavaa laatiessa vastaavasti kuin korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä on todettu.
Rantaosayleiskaavassa on selvitetty koko kaava-alueen osalta rakennusoikeuden tasapuolinen jakautuminen maanomistajien välillä niin, että riittävistä vapaa-alueista on samalla huolehdittu. Ranta-asemakaavaa laatiessa tulisi varmistua siitä, että uuden rantarakennuspaikan osoittaminen lainvoimaisen yleiskaavan alueelle ei ole vastoin ranta-alueen kaavoituksessa huomioon otettavaa maanomistajien tasapuolista kohtelua, jos esimerkiksi rantaosayleiskaava-alueen muilla maanomistajilla on käyttämätöntä rantarakennusoikeutta tai vastaavia tarpeita rakennuspaikkojen siirtämiselle.
Edellä mainituin perustein ja viitaten korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksiin (KHO:2020:92, KHO:2020:157) vastaavissa tapauksissa rakennus- ja ympäristölautakunta pitää osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaista kaavan tavoitetta ja lähtökohtaa maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitut, Karstunjärvellä sijaitsevalla kaavan osalla olevat rakennukset ovat ilman maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää lupaa rakennettuja ja lainvoimaisella päätöksellä velvoitettu purettavaksi. Kaavan tavoitteena on siirtää Heinälahdelle osoitettu rakennuspaikka Karstunjärvelle alueelle, jolle luvattomat rakennukset sijoittuvat. Luvaton rakentaminen rakennuspaikan siirron lähtökohtana asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman vaikutusten arvioinnin kyseenalaiseksi. Vaikutusten arvioinnista on mainittu, että koska kaava-alueen toinen osa on rakennettua ympäristöä, sillä ei ole lähtökohtaisesta luonnonvaraista ympäristöä, johon kaavalla olisi vaikutuksia. Lisäksi suunnitelmassa arvioitavaksi on esitetty erityisesti, miten uusi lomarakennuspaikka sijoittuu yhdyskuntarakenteeseen: pirstaloiko se yhtenäistä virkistykseen soveltuvaa rantaa, miten siirto vaikuttaa järvialueiden kuormitukseen ja ympäristön kestävyyteen sekä tarvitaanko uutta tieverkkoa. Edellä mainittuja asioita ei voida kaavaa laatiessa riippumattomasti arvioida, koska luvattomalla rakentamisella mahdollinen luonnonvarainen ympäristö ja yhtenäinen rakentamaton ranta on jo voitu rikkoa. Rakennuspaikan siirron vaikutusten arviointia ympäristöön ja maisemaan ei voida tehdä luvattomasti rakennetun ympäristön lähtökohdasta.
Huomioitavaa on myös, että Karstunjärvellä sijaitseva kaava-alueen osa ei täytä Vesilahden kunnan 22.4.2015 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen 15 §:n vaatimuksia rakennuspaikalle ranta-alueelle. Rakennusjärjestyksessä on edellytetty, että rakennuspaikan rannan suuntaisen rajan tulee olla pituudeltaan vähintään 40 metriä, ja suunnitellun rakennuspaikan rantaviivan pituus on vain noin 29 metriä.
Rakennus- ja ympäristölautakunta pyytää tilaisuutta lausua ranta-asemakaavasta myöhemmin sen luonnosaineiston pohjalta.
Pykälä tarkastetaan kokouksessa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Pykälä tarkastettiin kokouksessa.