Kunnanvaltuusto, kokous 16.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 50 Vuoden 2021 kiinteistöveroprosenttien määrääminen

VESDno-2020-201

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Merja Vihtiälä, talouspäällikkö, merja.vihtiala@vesilahti.fi

Perustelut

Kiinteistöverolaissa säädetään kiinteistön sijaintikunnalle menevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kunnanvaltuuston määräämä kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta ja se peritään kiinteistön omistajalta.

Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,93 – 2,00 %. Vesilahdessa yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 1,25 %.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron vaihteluväli on 0,41 – 1,00 %. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero Vesilahdessa on tällä hetkellä 0,55 %.

Kunnanvaltuusto voi määrätä muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle (kesämökit/vapaa-ajan asunnot) erillisen kiinteistöveroprosentin. Muun asuinrakennuksen veroprosentin vaihteluväli on 0,93 - 2,00 %. Vesilahdessa tämä veroprosentti on tällä hetkellä 1,40 %. 

Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti: Kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kiinteistöprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Edellä mainitun pykälän perusteella valtuusto voi samassa yhteydessä, kun se määrää tuloveroprosentin ja muut kiinteistöveroprosentit, määrätä oman erillisen veroprosentin yleishyödyllisten yhteisöjen pykälässä tarkoitetuille kiinteistöille. Jos valtuusto määrää yleishyödyllisille yhteisöille oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja näiden omistamat kiinteistöt ovat pykälän ehdot täyttäviä. Kunta ei voi itse nimetä yhteisöjä ja kiinteistöjä, joihin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosenttia sovelletaan. Veroprosenttia sovelletaan kaikkiin kunnassa oleviin yleishyödyllisiin yhteisöihin. Vesilahdessa ei ole määrätty erillistä veroprosenttia.

Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti: Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, jonka vähimmäismäärä on 2,00 ja enimmäismäärä on 6,00 prosenttiyksikköä. Erillistä veroprosenttia sovelletaan rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos kaikki kohdissa 1-7 mainitut edellytykset täyttyvät. 1) Alueella on asemakaava, joka on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua. 2) Asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen. 3) Rakennuspaikalla ei ole käytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua. 4) Rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen. 5) Rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain mukaisesti. 6) Rakennuspaikka ei ole rakennuskiellossa. 7) Rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa. Erillisen rakentamattoman rakennuspaikan veron tarkoituksena on tehostaa taajama-alueella olevien tonttien asumiskäyttöä. Erillistä veroprosenttia ei ole pakko määrätä. Vesilahden rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero on 2,00 prosenttia. 

Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukainen kunnan kiinteistöveron määrä oli 1 260 184 euroa. Kiinteistöveroa ei suoriteta yleisistä vesistä eikä metsästä eikä maatalousmaasta.

Vesilahden kunnanvaltuusto korotti kiinteistöveroja muun kuin vakituisten asuinrakennusten ja yleisen kiinteistöveron osalta vuodelle 2020. Kiinteistöveroihin ei esitetä muutoksia vuodelle 2021. 

Ehdotus

Esittelijä

Tuomas Hirvonen, kunnanjohtaja, tuomas.hirvonen@vesilahti.fi

Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää,

  1. että se määrää vuoden 2021 kiinteistöverot seuraavasti:

    - vakituiset asuinrakennukset 0,55 %
    - muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,40 %
    - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 %
    - rakentamaton rakennuspaikka 2,00 %

  2. ettei se määrää erillistä veroa yleishyödyllisille yhteisöille, vaan näiden kohdalla sovelletaan normaaleja kiinteistöveroprosentteja.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Kunnanhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden sivistysjohtaja Mika Seppäselle, kunnaninsinööri Harri Vierikalle, kehitysjohtaja Timo Haapaniemelle sekä talouspäällikkö Merja Vihtiälälle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

Perustelut

- - -

Ehdotus

Kunnanvaltuusto päättää, että

1. se määrää vuoden 2021 kiinteistöverot seuraavasti:

- vakituiset asuinrakennukset 0, 55 %
- muu kuin vakituinen asuinrakennus 1, 40 %
- yleinen kiinteistöveroprosentti 1, 25 %
- rakentamaton rakennuspaikka 2, 00 %

2. ettei se määrää erillistä veroa yleishyödyllisille yhteisöille, vaan näiden kohdalla sovelletaan normaaleja kiinteistöveroprosentteja.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 


Muutoksenhaku

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen

Valitusaika ja päätöksen tiedoksisaanti

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäville, ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Tiedoksisaanti kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä

Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan kuitenkin tulleen asianosaisen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu julkisesti nähtäväksi tietoverkossa. 

Valituksen toimittaminen

Valitus on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle viraston aukioloaikana, klo 8.00-16.15.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituksen voi toimittaa myös sähköisesti tai faksilla. Valituksen on oltava perillä valitusajan viimeisenä päivänä, riippumatta siitä, toimitetaanko valitus postitse vai sähköisesti.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. 

Posti- ja käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna         
Puhelinnumero: 029 56 4220    
Faksinumero: 029 56 42269
Sähköpostiosoite: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Vesilahden kunnan kirjaamosta.

Posti- ja käyntiosoite: Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti         
Sähköpostiosoite: vesilahdenkunta@vesilahti.fi
Puhelinnumero: 03 5652 7500    

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.