Valmistelija
Mika Seppänen, sivistysjohtaja, mika.seppanen@vesilahti.fi
Perustelut
Kunnanvaltuusto on kokouksessaan KVAL § 28/ 15.6.2020 käsitellyt tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen vuodelta 2019 ja lähettää sen edelleen kunnanhallituksen ja muiden toimielinten käsiteltäväksi.
Alla olevassa selostetekstissä on tarkastuslautakunnan huomiot sivistyslautakunnan osalta. Vastuualueen perässä on sivistyslautakunnan vastaus niissä osioissa, joissa tarkastuslautakunta on kysynyt jotain tai esittänyt kehittämiskohtia.
Sivistystoimen hallinto
Henkilöstön hyvinvointia tukemaan asetettiin tavoitteeksi toimintojen yhtenäistämisestä seurannut johtamisrakenteiden ja vastuualueiden kehittäminen. Rakenteet ja vastuut sekä tehtävänkuvat on mainittu kuvatuiksi, mutta työ jatkuu, sillä johtamisratkaisut arvioidaan palveluverkkoselvityksen yhteydessä 2020.
Nuorison ja perheiden pahoinvointi on kasvava huoli niin kansallisella tasolla kuin paikallisesti Vesilahdessa. Ongelmat ovat sivullisillekin osin näkyviä ja tiedostettuja. Yhtenä strategisena painopistealueena on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. On pyritty löytämään uusia yhteystyökanavia ja syventämään jo olemassa olevia. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet mm. avoimen varhaiskasvatuksen järjestämisellä yhdessä seurakunnan ja MLL:n kanssa. Matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto ovat sekä strategian mukaisia että kunnalta suoraa reagointia havaittuihin ongelmiin. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että työtä tälläkin saralla vielä riittää.
Peruskoulu
Peruskoulun toimintaa ohjaa kolme asiakirjaa. Sivistystoimen visio hyväksyttiin 1/2019, ja tämän jalkauttaminen on aloitettu. Perusopetuksen kehittämissuunnitelma päivitettiin vuosille 2019-2021.
Kuntastrategian mukaiset painopistealueet vuodelle 2019 määritettiin valtuustotasolla. Visio ja kehittämissuunnitelma antavat operatiiviset työkalut sivistykselle, mutta onko mahdollista jatkossa kytkeä näiden asiakirjojen tavoitteita kunnan strategisiin tavoitteisiin ja tätä myöden talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin?
Peruskoulun henkilöstön hyvinvoinnista on pyritty huolehtimaan pitämällä yllä avointa, myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä. On mahdollistettu osallistuminen työnohjaukseen. Resurssia lisättiin erityisopetukseen, johon nähtiin tarve. Vesilahden yhtenäiskoulu aloitti toimintansa vuoden 2019 alusta. Yhtenäiskoulun ohjausryhmä on käynnistetty ja sen toiminnasta ja havainnoista tarkastuslautakunta mielellään kuulisi jatkossa lisää.
Uutta 2020 voimaantullutta kuntastrategiaa tehdessä on huomioitu mahdollisuuksien mukaan voimassa olevat asiakirjat. Talousarviota laadittaessa toimenpiteet pohjaavat kuntastrategiaan, mutta toki niissä huomioidaan aina ajankohtaiset ja tarpeelliset kehittämiskohteet. Kuntastrategia on keskeinen asiakirja, joka ohjaa vahvasti muita suunnitelmia. Näin ollen jatkossakin on tärkeää, että kunnan strategia on tulevaisuuteen suuntaava ja ajantasainen työkalu.
Peruskoulun toimintaa ohjaa edellä mainittujen lisäksi vahvasti muun muassa perusopetuslaki, opetussuunnitelma ja perusopetuksen seudullisen kehittämisen tiekartta.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksen tärkeimpänä tavoitteena on ollut Vesilahden varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen. Toiminnallisissa tavoitteissa korostui strategiasta johdetut tavoitteet. Näin ollen vastuualueen omien tärkeimpien tavoitteiden arvioiminen ei näy juurikaan tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen mukaan toimintaa on kuitenkin arvioitu suhteessa kehittämissuunnitelman tavoitteisiin.
Tilinpäätöksessä voidaan kuitenkin huomata, että henkilöstön hyvinvointiin on panostettu. Henkilöstöä on 46 vakanssia ja heille on ollut tarjolla 67 kokopäiväistä ja 155 osapäiväistä koulutusta. Myös työnohjausta on ollut tarjolla ja tehtävänkuvat on päivitetty.
Kolmannen sektorin kanssa toteutettavaa yhteistyötä on ollut, mutta valitettavasti sen palautetta ei tilinpäätöksestä löydy, vaikka sekin arviointikriteeriksi on asetettu. 150-vuotisjuhlavuoden kevätjuhla on kuitenkin ollut ilmeisen onnistunut tilaisuus, missä on ollut myös senioreiden edustus. Erityinen ilonaihe on ollut varhaiskasvatuksen, seurakunnan ja MLL:n yhteistyö avoimessa päiväkotitoiminnassa.
Kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on toteutunut MLL:n ja seurakunnan yhdessä toteuttamassa avoimessa varhaiskasvatuksessa. Avoimeen varhaiskasvatukseen on osallistuttu hyvin ja se on koettu perheiden taholta hyvin tärkeäksi ja tarpeelliseksi toimintamuodoksi. Elokuussa 2020 on varhaiskasvatuksessa aloittanut perheohjaaja, jonka tehtäviin kuuluu erilaisten verkostojen luominen kunnan ja seutukunnan, mutta myös kolmannen sektorin kanssa.
Liikunta- ja nuorisotoimi
Henkilöstön hyvinvoinnin suhteen on nähtävissä selkeitä panostuksia ja onnistumisia. Etsivä nuorisotyöntekijä on vakinaistettu ja tätä työtä pystytään kehittämään pitkäjänteisemmin kuin ennen. Se myös saa aikaan hyviä tuloksia nuorten jatko-opintoihin ohjaamisessa. Henkilöstön työnkuvat on päivitetty ja koulutus- ja kehittämissuunnitelmat laadittu. Työtiimin yhteiset palaverit ovat myös säännöllisiä.
Tilojen käyttöaste on monena vuonna ollut arviointikriteerinä ja näin tälläkin kertaa. Edellisistä vuosista poiketen se on nyt myös saatu laskettua ja se asettuu 48,5 %:n tasolle. Seutuvaraamon kehitystyö on kesken, joten käyttöönotto ei ollut vielä mahdollista. Kunnan koolle kutsuma seurojen ja yhdistysten osallisuus-/seurafoorumi kokoontui kaksi kertaa ja sen toiminta kehittyi osallistavampaan ja kehittämiseen tähtäävään suuntaan, minkä tarkastuslautakunta on ilolla pannut merkille. Positiivista on ollut huomata myös Nurkan käyntimäärien kasvu. Lisäksi tapahtumien määrässä on hienoista kasvua.
Kirjastotoimi
Kirjaston aineiston hankintamäärät ovat pysyneet suurin piirtein samoina, mutta niin asukaskohtaiset lainausmäärät kuin fyysiset käynnit kirjastossa ovat kasvussa. Kirjastossa myös järjestettiin paljon erilaisia tapahtumia, joista noin kolmasosassa kirjasto oli päävastuullisena järjestäjänä. Valtaosassa muita tapahtumia kirjasto toimi yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.
Tarkastuslautakunta pohti edellisessä arviointikertomuksessaan lisääntyneiden tapahtumien ja muun toiminnan kasvun vaikutusta kirjastohenkilökunnan perustyöhön. Vuoden 2019 aikana tätä kysymystä on lähestytty ainakin käymällä kehityskeskustelut ja päivittämällä työnkuvat. Lisäksi on suunniteltu kouluttautumista. Työyhteisön palavereja on pidetty tarpeen mukaan kuukausittaisen tavoitteen sijasta eikä niiden palautetta ole arvioitu tilinpäätöksessä.
Kirjastolle suunnitellut rakennusvalvontapäivä ja kaavanlukutilaisuus eivät toteutuneet ilmeisesti rakennustarkastajan viranhaltijan vaihtumisen vuoksi. Kirjaston henkilökunta palkittiin Vuoden positiivinen viestittäjä -palkinnolla. Kirjaston lukuisat tapahtumat ovat olleet perinteisten tiedotuskanavien lisäksi hyvin esillä sosiaalisessa mediassa ja ovat tavoittaneet hyvin ihmisiä. Kirjaston kautta on saatu paljon positiivista näkyvyyttä koko Pirkanmaalla.
Kirjastossa järjestettiin vuonna 2019 paljon tapahtumia ja ne keräsivät suuren määrän yleisöä. Kirjaston henkilöresurssit ovat pienentyneet vuoden 2020 aikana siten, että kirjaston arkea on pyörittämässä vain kolme kirjastovirkailijaa. Tämän seurauksena tehtävänkuvia päivitetään ja palvelutarjontaa tullaan arvioimaan uudelleen. Kirjaston tapahtumamääriä tullaan vähentämään ja päävastuullisina järjestäjinä ovat yhteistyökumppanit ja kolmas sektori.
Kirjastolle suunnitellut rakennusvalvontapäivä ja kaavanlukutilaisuus eivät toteutuneet rakennustarkastajan viranhaltijan vaihtumisen vuoksi, mutta nämä tilaisuudet pyritään järjestämään syksyn 2020 aikana.
Kirjaston säännölliset henkilöstöpalaverit ovat koettu erittäin tarpeelliseksi ja toimintamallia tullaan jatkamaan.
Kulttuuritoimi
Kulttuuritoimessa näkyi erityisesti kunnan 150-vuotisjuhlavuosi. Kulttuuritoimi oli vuoden aikana mukana yli 100 tapahtuman järjestämisessä ja tiedotti eri tapahtumista monipuolisesti. Muuten kulttuuritoimessa jatkettiin perinteisten toimintamuotojen ja olemassa olevien pidemmän ajan tavoitteiden mukaista toimintaa. Kulttuurin laineilla -ohjelma otettiin käyttöön varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja peruskouluikäisille. Kulttuuriportaat-ohjelman käynnistäminen siirtyi jälleen. Myöskään kyläkohtainen kysely ei toteutunut.
Kirjaston palvelutiimiajattelun mukaisesti tehtävänkuvat tarkastettiin ja toimintatapoja kehitettiin. Työyhteisön palavereja on pidetty tarpeen mukaan kuukausittaisen tavoitteen sijasta eikä niiden palautetta ole arvioitu tilinpäätöksessä.
Kulttuuritoimi osallistui myös osallisuusfoorumeihin jossain määrin. Tapaamisissa eri toimijat kohtasivat ja vaihtoivat ajatuksia. Kolmas sektori pääsi myös esittelemään toimintaansa erilaisissa kirjaston tapahtumissa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.