Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 4.6.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 58 Lausunto Suomen riistakeskukselle Kiilosen kosteikot -kokonaisuudesta

VESDno-2024-226

Valmistelija

  • Suvi Kärmeniemi, ympäristötarkastaja, suvi.karmeniemi@vesilahti.fi

Perustelut

Suomen riistakeskus on pyytänyt Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Kiilosen kosteikot - kosteikkokokonaisuuden suunnitelmasta. Lausunnolle on saatu lisäaikaa 5.6.2024 saakka. 

Kosteikoksi suunniteltu alue sijaitsee kokonaisuudessaan kiinteistöillä 922-425-3-11, 922-407-3-7 ja 922-425-7-3 sekä rajautuu tai pieneltä osin sijoittuu kiinteistöille 922-425-9-11, 922-425-7-42, 922-425-9-55 ja 922-425-9-61. Kiilosen kosteikot kuluu Suonojärven valuma-alueeseen (35.172), joka on kolmannen jakovaiheen vesistöalue Kokemäenjoki päävesistössä. 

Kiilosen suunnitellut kosteikkoalueet sijaitsevat alavilla ja kosteilla pelloilla. Pellon reunalla kulkee hyvin virtaava oja, jonka kautta kosteikkoalueen läpi laskevat viereisen metsäalueen vedet. Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on perustaa alueelle reunoineen noin 8,5 hehtaarin kosteikkoalueet vesilintujen poikue-elinympäristöksi osana Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-kosteikkohanketta, jota Suomen riistakeskus toteuttaa maanomistajan kanssa. Kosteikkoja on tarkoitus perustaa mahdollisuuksien mukaan 5 kpl. 

Kosteikkohankkeen tärkeimpänä tavoitteena luoda poikue-elinympäristö vesilinnuille. Useiden vesilintulajien kannat ovat taantuneet, osa voimakkaasti, ja tähän yksi merkittävä syy on sopivien poikue-elinympäristöjen katoaminen. Vesilintujen ohella kosteikosta hyötyvät monet muut eliölajit, esimerkiksi useat hyönteislajit, matelijat ja sammakkoeläimet sekä lepakot. Kosteikon voidaan katsoa lisäävän luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen mosaiikkia seudulla. SOTKA-kosteikkojen toimintaa tehostetaan poistamalla niiden välittömästä läheisyydestä minkkejä ja supikoiria, jotka ovat haitallisia vieraspetoja. Kosteikko myös pidättää tehokkaasti ravinteita ja kiintoainesta sen läpi kulkevasta vedestä. Rakenteilla lisätään veden viipymää ja mahdollisuuksien mukaan patolaitteen läpi kulkeva vesi otetaan pinnasta, jolloin ravinteista ja kiintoaineksesta merkittävä osa laskeutuu pohjaan. Hoidettu kosteikko elävöittää myös maisemaa ja lisää alueen virkistysarvoa. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Olli Seppälä, rakennustarkastaja, olli.seppala@vesilahti.fi

Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että kosteikkokokonaisuus on tervetullut eliölajien, etenkin vesilintujen, elinympäristöä rikastava sekä vedenlaatua parantava hanke. Seuraavat asiat on otettava hankkeessa huomioon:

1. Pienpetopyynti

Suunnitelman liitteenä ei ollut pienpetopyyntisuunnitelmaa. 

Minkin ja supikoiran pienpetopyynnissä tulee ottaa huomioon eläinsuojelunäkökulmat. Vaikka minkki ja supikoira on luokiteltu haitallisiksi
vieraslajeiksi, myös näitä lajeja koskee eläinsuojelulainsäädäntö, jonka mukaan eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.

Kesäajan pienpetopyynti ei saa aiheuttaa häiriötä muiden eläinten lisääntymiselle. Erityisesti kevään ja kesän pyynnissä pitää ottaa huomioon rauhoitetut lajit, joita ei saa metsästyslain mukaan häiritä lisääntymisaikana. Minkin rautapyynnissä on oltava erityisen huolellinen kesäaikaan. Jos on tarve kesäaikaiseen minkin pyyntiin, tulee raudat sijoittaa veteen erilliselle rautalautalle, joka on rannasta irti. Tällöin varmistutaan siitä, etteivät näätä, kärppä tai hilleri mene rautoihin niiden pyyntiajan ulkopuolella. Pienpetoraudan suojakotelon kunto on tarkistettava säännöllisesti.  Myös tehokkuuden kannalta pienpetopyynnissä kannattaa panostaa keväälle ennen pienpetojen lisääntymiskautta.

2. Metsästyssuunnitelma

Vesilintumetsästyksessä tulee painottaa hyvää lajituntemusta ja metsästys tulee kohdistaa ns.kestäviin lintulajeihin taantuvien sijaan. 

3. Pusikoiden ja puuston raivaus

Raivaustoimenpiteet on ajoitettava lintujen pesimäajan ulkopuolelle eli syyskuu - maaliskuu väliselle ajalle. 

4. Roskaantumisen ehkäisy

Rakentamistoimenpiteet eivät saa aiheuttaa ympäristön roskaantumista. Rakentamisen jälkeen on huolehdittava alueen loppusiivouksesta, ettei alueelle jää lojumaan rakennustarvikkeita tai muuta ylimääräistä materiaalia.

 

Pykälä tarkastetaan kokouksessa. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Pykälä tarkastettiin kokouksessa.

Tiedoksi

Suomen riistakeskus (sähköisesti)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta.

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136§)
  • virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50§ 2 mom)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22§)