Perustelut
Kuntia kohtaa alkavana ja sitä seuraavina vuosina suuri joukko sen alueidenkäyttöön ja rakennusvalvontaan kohdistuvia lainsäädännöllisiä ja järjestelmäuudistuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevat pykälät tulee 1.1.2025 alkaen korvaamaan rakentamislaki (751/2023, RakL). Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu 1.1.2025 alueidenkäyttölaiksi (AKL), jonka lopullinen muoto on vielä avoin. Asetuksia laeille ei vielä ole. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, eli ns. Ryhti-laki (431/2023) tulee voimaan 1.1.2024. Tiedot Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, eli Ryhti-järjestelmään, tulee toimittaa rakentamisen osalta 1.1.2028 mennessä ja alueidenkäytön osalta 1.1.2029 mennessä. Tavoitteena on, että Ryhti-järjestelmä on täysin käyttökunnossa vuonna 2030.
Ryhti-järjestelmä on valtakunnallinen tietojärjestelmä, jonne kootaan valtionhallinnon ja kuntien tiedot alueidenkäytöstä ja rakentamisesta, eli esimerkiksi kaavat tausta-aineistoineen sekä rakentamisluvat piirustuksineen. Järjestelmän kehittämisen ja käyttöönoton tarkoituksena on ollut ja tulee olemaan tiedonhallinnan selkeyttäminen ja keventäminen sekä laadukkaamman ja kattavamman tietopohjan muodostaminen alueidenkäytön ja rakentamisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Asianmukaisten tahojen tiedonsaanti helpottuu ja tiedot ovat yhdenmukaisessa ja ajantasaisessa tiedosto-, säilytys- ja hallintamuodossa, kun ne viedään Ryhti-järjestelmään. Tiedot myös synkronoituvat suuremmalla automaatioasteella synty- ja säilytyspaikan välillä, kun niiden tuottajat ovat yhteydessä järjestelmään rajapintojen kautta. Kyseessä on siis eräänlainen valtion ja kuntien yhteinen arkisto.
Hyödyt
Uudistuksilla on, tällä hetkellä saatavissa olevan tiedon valossa, etenkin Ryhdin osalta positiivisia vaikutuksia. Kaiken kaikkiaan on Ryhti-järjestelmää valmisteltaessa visioitu, että alueidenkäytön ja rakentamisen luvituksen tiedonhallinnan ja tiedon toimittamisen kustannustehokkuus paranee pitkällä aikavälillä. Manuaalinen tiedon käsittely vähenee, kun tiedot saadaan koottua nopeammin, mikä jättää aidolle asiantuntijatyölle enemmän aikaa. Ryhdin ansiosta esimerkiksi kaavoituksen lausuntopyynnöt liitteineen tarvitsee toimittaa jatkossa vain kerran valtion viranomaisille – Ryhdin kautta.
Ryhdin myötä yritykset ja julkinen sektori voivat rakentaa tietojärjestelmästä löytyvän tiedon varaan uusia palveluita asukkaille, jotka eivät ole olleet aikaisemmin mahdollisia. Tiedon keskittäminen Ryhti-järjestelmään parantaa mahdollisuuksia kuntien kehittämiselle, koska kuntien tarjoamat mahdollisuudet yritysten sijoittumiselle ovat löydettävissä samasta järjestelmästä.
Kuten mainittua, Ryhti-järjestelmä mahdollistaa laadukkaamman ja kattavamman tietopohjan suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Yhteentoimiva ja keskitetty tieto auttaa analysoimaan rakennettua ympäristöä monipuolisemmin ja tekemään pidempikantoisia päätöksiä. Tietomallipohjainen toimintatapa mahdollistaa tiedon muotoilun ymmärrettävämmäksi esimerkiksi päätöksentekijöille ja asukkaille. Asukas saa lisäksi järjestelmän karttapalvelusta tietoja esimerkiksi elinympäristöönsä vaikuttavista kaavasuunnitelmista ja voi tilata uusista suunnitelmista itsellensä herätteen.
Tietoa Ryhti-järjestelmästä saa ao. sivustolta ryhti.syke.fi
Vaikutukset alueidenkäyttöön
Lakiuudistusten myötä kuntien tulee kehittää digitaalista toimintaympäristöään niin, että kaikki voimassa olevat kaavat pystytään hallinnoimaan samassa kunnan tiedonhallintakokonaisuudessa. Lakimuutoksesta aiheutuu myös, että kuntien on kehitettävä kyvykkyys kaavamuutosprosessien tietomallimuotoiseen hallinnointiin sekä ajantasa-asemakaavayhdelmän ylläpitoon uusin tietorakentein. Myös kaavan julkaisuprosessi vaatii kehittämistä. Kun tietoja tuotetaan koneluettavina, tulee kiinnittää erityistä huomiota myös julkaisujen turvallisuuteen. Valtakunnallinen tietojärjestelmä kun ei pääsääntöisesti korvaa kuntien omia järjestelmiä esimerkiksi tiedonhallinnassa. Edellämainittu aiheuttaa tarpeen hankkia uusia ja päivittää olemassaolevia järjestelmiä ja toimintatapoja. Kunnan tulee varautua ohjelmistohankintoihin riittävin resurssein sekä mahdollistaa henkilöstön kouluttautuminen tapahtuviin muutoksiin varautumista varten.
Kaavoituskatsauksen merkitys tulee rakentamislain myötä kasvamaan – siitä tulee yksi kunnan alueidenkäytön suunnitteluelementeistä rakentamisen luvituksen väljentyessä ja valvontakeinojen vähetessä. Kaavoituskatsaus saa oikeudellista merkitystä, kun vain siihen merkityt kaavat voidaan ottaa huomioon ratkaistaessa sijoittamisen edellytyksiä suunnittelutarvealueella, ellei sitten asemakaavoituksen kynnyksen katsota ylittyvän lupaharkinnassa. Hallintosääntö tulee uudistaa uuden lainsäädännön mukaiseksi. Lakiuudistukset tuovat mukanaan muuttuvien pykälien lisäksi delegoitavaa päätöksentekovaltaa.
Kunnan olemassaolevan kaava-aineiston kunto on syytä selvittää ja tarpeen vaatiessa parantaa sekä näillä näkymin viedä vaadittuun, Ryhti-yhteensopivaan tiedostomuotoon. Tämä tuo mukanaan merkittävän, ainakin määräaikaisen lisätyövoiman tarpeen yhdessä henkilöstön eläköitymiseen liittyvän rekrytointitarpeen kanssa. Työ on tehtävä siksi, koska kunta vastaa jatkossakin kaava- ja lupatietojen luotettavuudesta.
Kunnan alueelleen laatimat kaavat on mahdollisesti uudistettava, sillä niiden merkitys rakentamisen säätelemisessä kasvaa. Esimerkiksi Vesilahden rantayleiskaava ei itsessään määrää rakennusoikeudesta, vaan kaavassa viitataan sen osalta rakennusjärjestykseen, jossa ei mahdollisesti tulevaisuudessa voida rakentamisoikeuksista määrätä. Rakentamisen määrän ja sijainnin ollessa kunnan järjestelmien ulkopuolella voi muutoksesta aiheutua suunnittelemattoman rakentamisen lisääntymistä. Suunnittelematon rakentaminen aiheuttaa vaikutuksia ympäristölle mm. rantarakentamisen ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen takia. Viimeksi mainittu aiheuttaa toteutuessaan kunnalle kustannuksia myös lisääntyvän jälkivalvonnan, poikkeamisluvituksen, suuremman metrimäärän infraa per asukas ja erilaisten palvelujen järjestämisvelvollisuuden (kuten koulukuljetukset), kautta.
Lainsäädäntöuudistukset tuovat näin ollen kunnalle merkittäviä kustannusvaikutuksia järjestelmähankintojen, toimintatapojen muutosten, henkilöstön kouluttamisen, kaavojen uudistamisten ja muutoksen yleisesti aiheuttaman työmäärän luoman rekrytointitarpeen myötä.
Vaikutukset rakennusvalvontaan
Rakentamislain myötä rakentamisen luvanvaraisuuden rajat muuttuvat. Uuden rakennuskohteen rakentamiseen edellytetään rakentamislupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset rakennuslupa, toimenpidelupa ja -ilmoitus poistuvat. Maisematyölupa, purkulupa ja -ilmoitus säilyvät lupamuotoina. Rakentamisen lupakynnys nousee siten, että alle 30 m2 ja alle 120 m3 talousrakennukset sekä alle 50 m2 katokset vapautuvat lupatarpeesta. Vaikka osa rakennuksista poistuu lupien piiristä, rakennusvalvonnalta edellytetään kuitenkin myös näiden rakennusten rakentamisen valvontaa.
Suunnittelutarvealueille ei Rakentamislain voimaantulon jälkeen haeta suunnittelutarveratkaisua, vaan suunnittelutarvealueen rakennushankkeelle tarkastellaan sijoittamisen edellytykset (RakL 46 §). Sijoittamisen edellytyksistä voidaan luvanhakijan pyynnöstä antaa erillinen sijoittamislupapäätös (RakL 43 §).
Poikkeamislupa säilyy edelleen erillisenä hallintopäätöksenä. Poikkeamislupien osalta merkittävä muutos koskee rakentamisluvasta vapautettuja rakennuskohteita. Vaikka jokin hanke ei vaatisi lupaa rakentamislain 42 §:n nojalla, se saattaa edellyttää poikkeamisen hakemista, mikäli rakentamista koskevista säännöksistä, kaavasta tai rakennusjärjestyksestä on tarpeen poiketa. Jos hanke ei ole 42 § 1 momentin nojalla luvanvarainen, vähäinen poikkeaminenkin edellyttää erillistä poikkeamispäätöstä, koska sitä ei voida ratkaista rakentamislupapäätöksen yhteydessä. Poikkeamislupien määrä voi kasvaa merkittävästi, mikä on hyvä huomioida päätösvallasta päätettäessä.
Luvanhakuprosessi muuttuu uuden lain myötä siten, että lupaa haetaan tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa esitetyllä suunnitelmalla. Lupahakemuksessa on uusina liitteinä esitettävä rakentamisen ilmastoselvitys sekä materiaaliseloste. Ennen loppukatselmusta rakennuksesta on laadittava toteutusta vastaava tietomalli sekä koneluettavassa muodossa oleva käyttö- ja huolto-ohje. Kunnan on toimitettava rakennuslupatiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Lupapäätöksistä tiedottaminen ja muutoksenhakuaika muuttuvat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen julkipano korvautuu Hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (RakL 70 §). Päätöksen oikaisuvaatimusaika pitenee Hallintolain mukaisesti 30 päivään päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä sen julkaisemisajankohdasta. Tästä johtuen rakennustöiden aloitusoikeuksia tullaan hakemaan nykyistä enemmän.
Lakimuutosten vaikutukset Vesilahden kunnan hallintoon ja viranhaltijoihin
Tulevat lakimuutokset edellyttävät muutoksia myös kuntien omiin säännöksiin. Hallintosääntö, rakennusjärjestys ja rakennusvalvonnan taksa on uudistettava uusien lakien kanssa toimiviksi. Hallintosäännössä viitataan Maankäyttö- ja rakennuslain pykäliin. Kun em. laki kumoutuu, on hallintosääntöön tehtävä muutokset näiltä osin. Uuden Rakentamislain pykälissä nimetään useasti päättäjäksi kunta. Hallintosäännössä on määriteltävä näiden pykälien osalta toimivaltaa käyttävä taho.
Rakentamislain mukainen rakennusjärjestys tulee olla voimassa viimeistään 1.1.2027 (RakL 28 §). Nykyinen rakennusjärjestys ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi uuden Rakentamislain kanssa, joten uusittu rakennusjärjestys tarvitaan käytännössä heti Rakentamislain tultua voimaan vuoden 2025 alussa. Viittaukset kumoutuvaan Maankäyttö- ja rakennuslakiin, poistuvat ja uudet lupamuodot sekä lupakynnyksen muutos edellyttävät uuden lain mukaista rakennusjärjestystä. Rakennusvalvonnan taksan uudistaminen on toteutettava samoista syistä yhtenevällä aikataululla rakennusjärjestyksen kanssa.
Kunta ei voi rakennusjärjestyksellään määrätä rakentamislain 42 §:n 1 momentin mukaisista asioista lupakynnystä tiukentavasti, vaikka katsoisi, että rakentamishankkeella olisi vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin, rakentaminen edellyttäisi viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai rakennusvalvonnan olisi tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta. Mikäli esim. alle 30 m2 talousrakennusten tai alle 50 m2 katosten määrää halutaan rajoittaa, se on tehtävä kaavamääräyksellä. Tämä johtaa siihen, että kaikki kunnan kaavat on otettava tarkasteluun.
Lupakynnyksen nosto vähentää rakennusvalvonnan lupatuottoja. Kuntaliiton selvityksen mukaan luvanvaraisuuden muuttuessa tuotot vähenevät keskimäärin 27,5 %. Samalla rakennusvalvonnan työmäärä ja kulut kasvavat. Rakentamisen ohjauksen, neuvonnan ja jälkivalvonnan tarve tulee kasvamaan. Ohjauksesta ja neuvonnasta ei voida veloittaa.
Yhteenvetona lakiuudistusten vaikutuksista Vesilahden kuntaan voidaan todeta, että Ryhti-järjestelmän ja Rakentamislain käyttöönotto edellyttää Vesilahden kunnassa pikaisella aikataululla kaavoituksen ja rakennusvalvonnan henkilöstön lisäresursseja, koulutusta ja ohjelmistohankintoja. Tietomallipohjaisten kaavojen laadinta ja tietomallipohjaisten rakennuslupien käsittely edellyttänee myös tehokkaampien laitteiden ja tietoliikenneyhteyksien hankintaa. Kaavoituksen työmäärä lisääntyy kaavojen päivitystarpeen myötä. Rakennusvalvonnan lupatuotot vähenevät lupakynnyksen kasvaessa. Samalla työmäärä kasvaa rakentamisen neuvonnan ja jälkivalvonnan lisääntyessä.