Sivistyslautakunta, kokous 6.6.2023

Perustelut

Varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kehittyminen Vesilahden kunnassa

Vesilahden kunnan väkiluku oli laskusuuntainen vuosina 2014 – 2019 ja samalla ajanjaksolla kunnan syntyvyys oli keskimäärin alle 40 lasta vuodessa. Kyseisenä ajanjaksona varhaiskasvatuksen palvelutarve väheni ja palveluverkkoa sekä palvelun tarjontaa sopeutettiin tilanteeseen. Vuodesta 2020 eteenpäin on muuttovoitto kasvattanut Vesilahden kuntaa. Vaikka syntyvyys ei ole juurikaan lisääntynyt, ovat kuntaan muuttajat tyypillisesti lapsiperheitä ja tilanne varhaiskasvatuksen palvelutarpeen osalta on nopeasti muuttunut. Muuttovoitto on kasvattanut varhaiskasvatusikäisten lasten määrää noin 9% vuodessa. Rakennusvalvonnan tietojen mukaan kunnassa on parhaillaan lukuisia pientalojen rakennusprojekteja käynnissä ja muuttovoitto säilyy tasaisena lähivuodet. Taloudellisen tilanteen muutoksista huolimatta uusia rakennusprojekteja käynnistyy ja tontteja myydään edelleen tasaisesti. Näköpiirissä on myös uusia kiinnostavia kaava-alueita, joiden tonttimyynti on käynnistymässä. Osaltaan myös lakimuutokset ovat lisänneet palveluntarvetta (mm. asiakasmaksujen alenemisen myötä osallistumisasteen nousu) ja tilantarvetta (mm. pienten ja tuen tarpeisten lasten kertoimet).

Edellä mainituista syistä varhaiskasvatuksen olemassa olevien tilojen kapasiteetti ei enää lähivuosina riitä vastaamaan palveluntarpeeseen. Tilanne on todettu kunnassa tehdyssä palveluverkkoselvityksessä ja tilanteeseen on reagoitu varaamalla vuoden 2023 talousarvioon rahoitus päiväkotihankkeen suunnittelulle ja suunnitelmavuosien 2024-25 investointiohjelmaan resurssit hankkeen toteutukselle. Tarkoituksenmukaisen kokoinen projekti väestöennusteen, strategian, palvelun järjestämisen ja rakennushankkeen toteutuksen näkökulmista on kolmiryhmäinen yksikkö, joka tarkoittaa 500-600 neliömetrin kiinteistöä ja noin 60 asiakaspaikkaa.

Rakennusprojektin hankesuunnittelu

Rakennusprojektin käynnistyy useimmiten hankesuunnittelulla. Hankesuunnittelussa määritellään reunaehdot rakennushankkeen toteuttamiselle rakennuspaikan valinnasta tilaohjelmaan. Hankesuunnittelussa määritellään käyttäjien tarpeiden pohjalta keskeisimmät laatuun ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet ja ominaisuudet. Lisäksi hankesuunnitelmassa esitetään rakennushankkeen vaiheet, niiden ajateltu kesto ja aikataulu sekä arvio hankkeen kustannuksista. Ammattitaitoinen hankesuunnittelu parantaa rakennusprojektin sujuvuutta ja lopputuloksen laatua. Hankesuunnittelusta rakennusprojekti siirtyy tekniseen projektisuunnitteluun, jonka lopputuloksena pystytään tekemään investointipäätös, käynnistämään kilpailutukset ym. rakennusprojektin vaiheet.

Päiväkodin käyttäjälähtöinen hankesuunnittelu on luontevaa toteuttaa Vesilahden kunnan sivistyksen palvelualueen ohjaamana, koska sivistyslautakunta on varhaiskasvatuksen lakisääteisestä palvelusta vastaava toimielin (Hallintosääntö 4. luku 5 §) ja tarpeet palvelun tuottamiseksi tunnetaan parhaiten sivistyspalveluissa. Ammattitaitoisessa hankesuunnitteluprosessissa tulevat kuulluksi kaikki projektin kannalta keskeiset sidosryhmät (henkilöstö, lapset, huoltajat ja kunnan toimielimet).

Hankesuunnittelun ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan toiminnalle sopivaa rakennuspaikkaa kunnan osoittamista vaihtoehdoista. Optimaalisessa paikassa yhdistyy palvelun tuottamisen, elinvoiman, perheiden logistiikan, tontin rakennettavuuden ja käyttösuunnitelman näkökulmat. Hankesuunnittelun ensimmäisen vaiheen lopputuloksena syntyy kooste vaihtoehdoista, jonka pohjalta sivistyslautakunta voi tehdä esityksen rakennuspaikasta kunnanhallitukselle.

Hankesuunnittelun toisessa vaiheessa toteutetaan hankkeen arkkitehtisuunnittelu yhdessä kohteen käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnittelun tässä vaiheessa mm. määritellään rakennuksen sijoittelu ja muoto sekä tehdään tilaohjelma ja pohjakaavio tilojen sijoittelusta. Hankesuunnitelma sisältää edellisten lisäksi myös toteuttamisaikataulun ja kustannusarvion. Kun hankesuunnitelmassa yhdistyy lasten, henkilöstön ja huoltajien hyvinvoinnin näkökulmat palvelun tuottamisen ja taloudellisuuden reunaehtoihin, voi sivistyslautakunta hyväksyä suunnitelman omalta osaltaan jatkosuunnittelun pohjaksi.