Sivistyslautakunta, kokous 6.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 77 Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen seutuvertailut

VESDno-2020-188

Valmistelija

  • Mika Seppänen, sivistysjohtaja, mika.seppanen@vesilahti.fi

Perustelut

Tampereen kaupunkiseudulla laadittiin varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon seudullista kustannuslaskentaa vuodesta 2009 vuoteen 2017 saakka. Vuoden 2017 jälkeen kustannusvertailu uudistettiin ja nykymuotoiset tulokset julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2018. Päiväkotivertailusta siirryttiin varhaiskasvatuksen seutuvertailuun, jolloin mukaan tulivat myös yksityinen varhaiskasvatus ja perhepäivähoito. Vuonna 2019 tietojen osalta varhaiskasvatuksen seutuvertailuun on lisätty aikasarjaseurantaa, mutta vuoden 2018 vertailussa olleet koulutustiedot esitetään seuraavan kerran vasta vuoden 2020 vertailussa. Perusopetuksen seutuvertailua on laadittu vuodesta 2016 lähtien ja siihen sisältyy myös esiopetuksen osuus. Tavoitteena on ollut esittää perusopetuksen keskeiset tunnusluvut ja mukana on sekä toiminnallisia että taloudellisia mittareita. Vertailu antaa kuvan seudun perusopetuksen järjestämistavoista ja toimii tietopankkina niin valmistelulle kuin päätöksenteolle. Vuonna 2018 ja 2019 vertailuun on otettu mukaan myös perusopetuksen TEAviisarin tietoja kuvaamaan toiminnan laatua.

 

Varhaiskasvatuksen seutuvertailu 2019:

  • varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on jatkanut laskua ja nähtävissä on, että lasku jatkuu myös tulevina vuosina
  • varhaiskasvatuksen osallistumisaste on jatkanut nousuaan, mikä on monessa kunnassa kompensoinut pienentyneitä ikäluokkia ja palvelukysyntä on pysynyt ennallaan tai kasvanut
  • varhaiskasvatuksen kustannustaso on noussut edellisestä vuodesta
  • varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttö on lisääntynyt kaupunkiseudulla

Vesilahdella:

Vesilahden varhaiskasvatuksessa lasten määrä on edelleen laskenut. Varhaiskasvatukseen osallistuu 88 % 1-5-vuotiaista lapsista ja 98 % 5-vuotiasta lapsista. Kunnallisen varhaiskasvatuksen osuus on 98 %. Yksityistä varhaiskasvatusta tarjotaan perhepäivähoitona yksityisen hoidon tuen ja kuntalisän avulla.

Tehostetun ja erityisen tuen lapsia on Vesilahdessa (2,5 %). Seutukunnan keskiarvo on 4,9 %. Vesilahdessa työskentelee yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja 203 lasta kohden.

Varhaiskasvatuksen kustannukset laskennallista lasta kohden ovat seutukunnan toiseksi alhaisimmat. Keskimääräiset hoitopäivät / lapsi ovat seudun pienimmät. Keskimääräinen lapsikohtainen asiakasmaksutulo on hieman seutukunnan keskiarvon yläpuolella. Perhepäivähoidon laskennalliset kustannukset lasta kohden ovat seutukunnan alhaisimmat johtuen käyttöasteista ja toiminta- ja palkkausmalleista.

Rekrytoinneissa tulee kiinnittää huomiota kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilökunnan koulutustaustaan. Varhaiskasvatuksen sosionomien ja opettajien määrää tulee lisätä.

Tvt- laitteiden määrä lasta kohden on Vesilahdessa 0,02 (seudun keskiarvo 0,19). Tvt- laitteita tulee suunnitelmallisesti lisätä lähivuosina.

 

Esi- ja perusopetuksen seutuvertailu 2019:

  • perusopetuksen oppilasmäärä jatkaa edelleen voimakasta kasvuaan
  • oppilaskohtaiset kustannukset ovat keskimäärin hieman kasvaneet, mutta seudun kuntien väliset erot ovat kaventuneet
  • koulujen keskimääräinen koko on jatkanut kasvuaan

Vuoden 2019 esi- ja perusopetuksen vertailussa on mukana edellisen vuoden tavoin TEAviisarin perusopetuksen tiedonkeruun tietoja. TEAviisarista mukana ovat johtamisen ja osallistumisen kokonaisuudet. Peruskouluja koskevat tiedot kerätään kunnista kahden vuoden välein ja nyt käsiteltävät tiedot ovat vuoden 2019 tiedonkeruusta. TEA-termillä tarkoitetaan yhteisön terveydenedistämisaktiivisuutta. TEAviisarissa esitetään tuloksia organisaatioiden mitattavissa olevista ominaisuuksista ja toiminnasta. Perusopetuksen TEA-pisteet kuvaavat toiminnan laatua ja ne on esitetty työkalussa myös liikennevaloista tutuilla värikoodeilla. Vihreä tarkoittaa hyvää laatua (pisteet 75-100), keltainen parannettavaa (pisteet 24-74) ja punainen huonoa laatua (pisteet 0-24).

Terveydenedistämisaktiivisuudessa on kokonaistulosten perustella parannettavaa Tampereen kaupunkiseudun kunnissa. Parhaaseen tulokseen ylsi vuonna 2017 Pirkkala 73 pisteellä ja vuonna 2019 Pirkkalan ohella myös Vesilahti keräsi 73 pistettä. Alhaisin pistemäärä oli vuonna 2017 Orivedellä, jonka kokonaispistemäärä on laskenut vuoden 2019 tuloksissa 64 pisteestä 54 pisteeseen. Koko maan keskimääräinen TEA-tulos oli vuonna 2019 66 pistettä.

Johtamisen osa-alueella hyvään laatuun eli yli 75 pisteen yltävät Tampere, Ylöjärvi, Pirkkala ja Vesilahti. Tulos on sama kuin kahta vuotta aiemmin. Pistemäärä kuvaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisointia, vastuun määrittelyä ja toimeenpanoa. Johtamisessa mitattavat osakokonaisuudet ovat oppilashuoltoryhmän kokoontuminen ja kokoonpano, viimeisin työolotarkastus ajankohtineen ja osallistujineen sekä poissaolojen seuranta.

Osallisuuden alue rakentuu puolestaan vanhempainyhdistys- ja tukioppilastoiminnasta, huoltajien ja oppilaiden vaikutusmahdollisuuksista ja kodin ja koulun yhteistyöstä. Osallisuudessa hyvälle laatutasolle ylsivät vuonna 2017 Ylöjärvi, Pirkkala ja Vesilahti, mutta vuonna 2019 ei yksikään kaupunkiseudun kunta.

Vesilahdella:

Vesilahdella esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä on pitkällä aikavälillä ollut lievästi laskeva. Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä lukuvuonna 2019-2020 oli 706 oppilasta. Oppilasmäärä putosi lukuvuoteen 2018-2019 verrattuna 5 prosenttia. Iltapäivätoiminnan suosio on edelleen pysynyt korkeana. Iltapäivätoimintaan osallistui 1. vuosiluokan oppilaista 67 prosenttia ikäluokasta ja 2. vuosiluokan oppilaista 37 prosenttia, joka on seudun kunnista kolmanneksi korkein osallistumisprosentti.

Vesilahdessa laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko perusopetuksessa lukuvuonna 2019-2020 oli 17,1. Laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko vuosiluokilla 1-6 oli alle seudun keskiarvon, kun taas vuosiluokilla 7-9 laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko oli yli seudun keskiarvon.

Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset Vesilahdessa olivat vuonna 2019 seudun toiseksi korkeimmat. Oppilaskohtaiset kustannukset nousivat vuodesta 2018 lähes 6%. Tätä selittää yleisen kustannustason nousu sekä oppilasmäärän lasku. Kiinteistökustannukset olivat kolmanneksi alhaisimmat. Hallinnon ja oppilashuollon kustannukset olivat kolmanneksi korkeimmat. Ruokailukustannukset olivat seudun alhaisimmat. Kustannuksista erottuvat koulukuljetuskustannukset, jotka olivat seudun toiseksi korkeimmat. Oppilasmäärään nähden Vesilahti on pinta-alaltaan suuri ja asutusrakenteeltaan haastava kuljetusreittien muodostamisen näkökulmasta, joka heijastuu korkeina kuljetuskustannuksina. Opetuksen kustannukset olivat neljänneksi korkeimmat.

Vesilahdessa on tehostetun ja erityisen tuen oppilaita koulukäynninohjaajaa kohden seudun eniten. Oppilasmäärä koulunkäynninohjaaja kohden on seudun toiseksi korkein ja erityisopettajaa kohden seudun korkein. Oppilasmäärä koulukuraattoria kohden on seudun toiseksi pienin ja koulupsykologia kohden seudun pienin. Oppilaiden määrä opinto-ohjaajaa kohden on hieman seudun keskiarvoa korkeampi.

Henkilöstön osaamisen lisäämiseen on panostettu. Ovtes-henkilöstön koulutuspäivien määrä vuonna 2019 oli seudun neljänneksi korkein ja kvtes-henkilöstön koulutusmäärä on seudun toiseksi korkein. Oppilaiden ja opettajien käytössä olevien tvt-laitteiden määrä per oppilas oli seudun neljänneksi korkein.

Teaviisarin perusopetuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen 2019 kyselyn tuloksissa Pirkkala ja Vesilahti ylsivät korkeimpaan tulokseen. Johtamisessa hyvään kokonaistulokseen eli yli 75 pisteen ylsivät Tampere, Ylöjärvi, Pirkkala ja Vesilahti. Osallisuudessa on koko seutukunnassa vielä parannettavaa.

 

Lukiokoulutuksen seutuvertailu 2019:

  • lukiokoulutuksen järjestämiskustannuksissa on suuria eroja koulutuksen järjestäjien välillä
  • lukioiden opiskelijakohtaisissa kurssimäärissä ja eri kurssien osuuksissa on järjestäjäkohtaisia eroja
  • Tampereella sijaitsevissa oppilaitoksissa on suhteessa vähiten omalta paikkakunnalta tulevia opiskelijoita
  • Kalevan lukiota lukuun ottamatta koulutuksen järjestämiseen myönnetty valtionosuus ei kata syntyneitä kustannuksia

 

Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kuntien toisistaan poikkeava tapa järjestää toimintaansa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, mikä on hyvä muistaa tulkintoja tehtäessä. Luvuista ei siten voi tehdä johtopäätöksiä ilman, että niihin liittyvä viitekehys on tiedossa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Mika Seppänen, sivistysjohtaja, mika.seppanen@vesilahti.fi

Sivistyslautakunta merkitsee Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen seutuvertailut 2019 tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Koulujen rehtorit, päiväkodinjohtajat

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta.

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136§)
  • virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50§ 2 mom)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22§)