Sivistyslautakunta, kokous 21.10.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 77 Lausunnon antaminen Strategisen yleiskaavan luonnoksesta

VESDno-2025-4

Perustelut

Kunnanhallitus on kokouksessaan 6.10.2025 §:ssä 227 hyväksynyt Strategisen yleiskaavan ja maapoliittisen ohjelman luonnokset ja pyytää niistä lausuntoa 16.11.2025 mennessä.

Strategisen yleiskaavan tarkoituksena on ohjata kunnan maankäyttöä pitkällä aikavälillä. Työssä luodaan selkeä kuva Vesilahden maankäytöstä. Pohjatietoina käytetään laadittua 2020 Maankäytön strategista kehityskuvaa ja vuosien 2022–2025 kuntastrategiaa, sekä niiden liiteaineistoja.

Vesilahden strateginen yleiskaava päivittää vuoden 2020 Maankäytön strategisen kehityskuvan ja perustuu myös kuntastrategiaan sekä alueellisiin suunnitelmiin. Strateginen yleiskaava integroi maakunnallista ja seudullista suunnittelua paikallistasolle ja ohjaa myös kunnan muuta kehittämistä. Strategisen yleiskaavan työssä huomioidaan mm. Pirhan (Pirkanmaan hyvinvointialue) kiinteistöstrategia ja palveluverkkosuunnitelma.

Strateginen yleiskaava 2040 heijastaa kunnan tahtotilaa ja tulevaa maankäytön kehitystä väestönkasvun ollessa on prosentista kahteen. Kaavalla tuetaan ja vahvistetaan Vesilahden identiteettiä ja sen omaleimaisia piirteitä ja vahvuuksia, kuten maaseutumaisuutta, omavaraisuutta, uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia sekä arvokasta kulttuuriympäristöä. Strateginen yleiskaava tarkoituksen on ohjata kunnan yleis- ja asemakaavoitusta sekä maanhankintaa. Se muodostaa tahtotilan kunnan tavoitteista myös Pirkanmaan maakuntakaavan uudistamiseen vuonna 2025.

Strategisen yleiskaavan laatimistyössä huomioidaan globaalit megatrendit, lainsäädännön muutokset ja paikalliset muutostekijät. Strateginen yleiskaava esittää kunnan taajamien verkoston, pyrkii korostamaan taajamien ominaispiirteitä ja parantamaan elinolosuhteita. Kaavaprosessilla vaikutetaan Vesilahden vetovoimaan, viihtyisyyteen ja viheralueiden kehittämiseen.

Strategisesta yleiskaavasta laaditaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Strategisena sen tarkoituksena ei ole olla aluevarausyleiskaava eikä se itsessään oikeuta suoriin rakennuslupiin. Strateginen yleiskaava ei kumoa kunnan alueella voimassa olevia kaavoja, vaan strateginen yleiskaava täydentää kunnan osayleiskaavoja ja sitä tulkitaan yhdessä osayleiskaavojen kanssa. Strateginen yleiskaava laaditaan siis vain sen kehittämismerkintöjen osalta oikeusvaikutteisena. Yleiskaavatyötä ohjaavat valtakunnalliset tavoitteet sekä maakuntakaavoitus ja muut seudulliset suunnitelmat.

Sivistyslautakunta antoi kokouksessaan 14.1.2025 (§ 7) lausunnon strategisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marko Lahtinen, sivistysjohtaja, marko.lahtinen@vesilahti.fi

Sivistyslautakunta päättää lausua Vesilahden strategisen yleiskaavan luonnoksesta seuraavasti:

Vesilahden strategisen yleiskaavan ehdotuksessa kunnan asukasluvun kasvu tukeutuu sivistyksen olemassa olevan palveluverkon läheisyyteen, joka luo hyvän lähtökohdan ylläpitää ja kehittää sivistyspalveluita. Asukasluvun kasvaessa on kunnan veto- ja pitovoiman sekä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista tärkeää huolehtia myös vapaa-ajan palveluiden skaalautumisesta. Tämä edellyttää paitsi uusien asuinalueiden lähiliikunta- ja virkistysmahdollisuuksien rakentamista myös keskitettyjen palveluiden (esim. kirjasto, liikuntapaikat ja nuorisotilat) kapasiteetin kasvattamista palvelukysynnän mukana. On tärkeää huomioida myös turvalliset kevyen liikenteen reitit palveluiden ääreen. Strategisen yleiskaavan ehdotuksessa tunnistetaan ja huomioidaan hyvin ympäristön kulttuuri- ja luonnonarvot sekä ulkoilu- ja vesireitit, joiden kehittäminen tukisi erinomaisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta.

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136§)
  • virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50§ 2 mom)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22§)