Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 7.4.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 29 Poikkeamislupahakemus (RakL 57 §), kiinteistö 922-420-1-95 / Peuralinna

VESDno-2026-102

Valmistelija

  • Olli Seppälä, rakennustarkastaja, olli.seppala@vesilahti.fi

Perustelut

Hakija hakee lupaa poiketa ranta-asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden käytöstä ja kaavan mukaisen rakennusalan rajasta talousrakennuksen laajentamiseksi.

Rakennuspaikka sijaitsee Laukon ranta-asemakaavan loma-asuntojen korttelialueella (RA-2). Kiinteistön 922-420-1-95 koko on 3,58 ha ja sen alueella on kaksi ranta-asemakaavassa osoitettua RA-2 -rakennuspaikkaa, jotka muodostavat yhden loma-asuntokokonaisuuden. Ranta-asemakaavan määräysten mukaan RA-2 -rakennuspaikalle saa rakentaa tiloja loma-asuntokäyttöön enintään 300 k-m2 rakennuspaikkaa kohti. Kaavassa on osoitettu ohjeelliset rakennuspaikan rajat sekä rakennusalat, jolle rakennuksia saa sijoittaa. Kiinteistön yhteenlaskettu rakennusoikeus on 600 k-m2, joka jakautuu kahdelle kaavakartan mukaiselle rakennuspaikalle.

Korttelin 6 tontille 1 on rakennettu vapaa-ajan asuinrakennus (275 m2), talousrakennus (18 m2) ja aitta (11 m2) Tontille 2 on rakennettu vierasmaja (85 m2), saunarakennus (31 m2) ja liiteri (20 m2). Suunnitelluissa toimenpiteissä tontilla 1 olevaa talousrakennusta laajennetaan rakentamalla siihen katoksella yhdistyvä harrastetila, jonka koko on yhteensä 66 m2. Laajennus sijoittuu kaavan rakennuspaikkojen rajalle siten, että laajennuksen kerrosalasta 48 m2 kohdistuu tontille 1 ja 18 m2 tontille 2. Koko talousrakennus mukaan lukien sijoittuu kaavan rakennusalan ulkopuolelle. Samalla liiteri siirretään tontille 2 kaavassa osoitetulle rakennusalalle. Toimenpiteiden jälkeen käytetty rakennusoikeus tontilla 1 on yhteensä 341 m2 ja tontilla 2 yhteensä 147 m2, kahdella tontilla yhteensä 506 m2. Tontin 1 kerrosala ylittää yhdelle rakennuspaikalle osoitetun rakennusoikeuden, mutta kiinteistön yhteenlaskettu rakennusoikeus ei ylity.

Hakijan perustelujen mukaan laajennettava talousrakennus sijaitsee kiinteistön ainoan kulkuyhteyden varrella ja laajentamisen myötä vältetään ylimääräisiä maanrakennustöitä ja maisemanmuokkausta verrattuna uuden, erillisen harrastetilan rakentamiseen. Lisäksi vanha aittarakennus saadaan samassa yhteydessä siirrettyä alueelle, joka on kaavassa rakennusalaksi osoitettu.

Hakemukseen on pyydetty rakentamislain 67 §:n mukaisesti lausunto Lupa- ja valvontavirastolta. Lupa- ja valvontavirasto on katsonut, että haetulla rakentamisella ei ole suoraa vaikutusta ympäristöön tai maisemaan.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Poikkeamislupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Vesilahden kunnan 1.9.2025 voimaan tulleen hallintosäännön (5 luku, 5 §) mukaan rakennus- ja ympäristölautakunta päättää RakL 57 §:n mukaisista poikkeamisluvista.

Ehdotus

Esittelijä

  • Olli Seppälä, rakennustarkastaja, olli.seppala@vesilahti.fi

Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää liitteenä olevan päätösehdotuksen (LP-922-2026-00018) mukaisesti, että poikkeamislupa myönnetään.

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta. Rakennuksen laajentaminen edellyttää rakentamisluvan, jota on haettava poikkeamisluvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Hakija, Lupa- ja valvontavirasto

Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Valitusoikeus on:

  1. viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
  2. sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
  3. sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa;
  4. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
  5. kunnalla;
  6. naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
  7. muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
Puhelinnumero: 029 564 2200
faksi: 029 564 2269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksua (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tuomioistuinmaksulaki#P5.