Kunnanhallitus, kokous 12.6.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 100 Otto-oikeuden käyttäminen sivistyslautakunnan 6.6.2023 päätökseen § 36

VESDno-2023-91

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Marko Lahtinen, sivistysjohtaja, marko.lahtinen@vesilahti.fi

Perustelut

Varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kehittyminen Vesilahden kunnassa

Vesilahden kunnan väkiluku oli laskusuuntainen vuosina 2014 – 2019 ja samalla ajanjaksolla kunnan syntyvyys oli keskimäärin alle 40 lasta vuodessa. Kyseisenä ajanjaksona varhaiskasvatuksen palvelutarve väheni ja palveluverkkoa sekä palvelun tarjontaa sopeutettiin tilanteeseen. Vuodesta 2020 eteenpäin on muuttovoitto kasvattanut Vesilahden kuntaa. Vaikka syntyvyys ei ole juurikaan lisääntynyt, ovat kuntaan muuttajat tyypillisesti lapsiperheitä ja tilanne varhaiskasvatuksen palvelutarpeen osalta on nopeasti muuttunut. Muuttovoitto on kasvattanut varhaiskasvatusikäisten lasten määrää noin 9% vuodessa. Rakennusvalvonnan tietojen mukaan kunnassa on parhaillaan lukuisia pientalojen rakennusprojekteja käynnissä ja muuttovoitto säilyy tasaisena lähivuodet. Taloudellisen tilanteen muutoksista huolimatta uusia rakennusprojekteja käynnistyy ja tontteja myydään edelleen tasaisesti. Näköpiirissä on myös uusia kiinnostavia kaava-alueita, joiden tonttimyynti on käynnistymässä. Osaltaan myös lakimuutokset ovat lisänneet palveluntarvetta (mm. asiakasmaksujen alenemisen myötä osallistumisasteen nousu) ja tilantarvetta (mm. pienten ja tuen tarpeisten lasten kertoimet).

Edellä mainituista syistä varhaiskasvatuksen olemassa olevien tilojen kapasiteetti ei enää lähivuosina riitä vastaamaan palveluntarpeeseen. Tilanne on todettu kunnassa tehdyssä palveluverkkoselvityksessä ja tilanteeseen on reagoitu varaamalla vuoden 2023 talousarvioon rahoitus päiväkotihankkeen suunnittelulle ja suunnitelmavuosien 2024-25 investointiohjelmaan resurssit hankkeen toteutukselle. Tarkoituksenmukaisen kokoinen projekti väestöennusteen, strategian, palvelun järjestämisen ja rakennushankkeen toteutuksen näkökulmista on kolmiryhmäinen yksikkö, joka tarkoittaa 500-600 neliömetrin kiinteistöä ja noin 60 asiakaspaikkaa.

Rakennusprojektin hankesuunnittelu

Rakennusprojektin käynnistyy useimmiten hankesuunnittelulla. Hankesuunnittelussa määritellään reunaehdot rakennushankkeen toteuttamiselle rakennuspaikan valinnasta tilaohjelmaan. Hankesuunnittelussa määritellään käyttäjien tarpeiden pohjalta keskeisimmät laatuun ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet ja ominaisuudet. Lisäksi hankesuunnitelmassa esitetään rakennushankkeen vaiheet, niiden ajateltu kesto ja aikataulu sekä arvio hankkeen kustannuksista. Ammattitaitoinen hankesuunnittelu parantaa rakennusprojektin sujuvuutta ja lopputuloksen laatua. Hankesuunnittelusta rakennusprojekti siirtyy tekniseen projektisuunnitteluun, jonka lopputuloksena pystytään tekemään investointipäätös, käynnistämään kilpailutukset ym. rakennusprojektin vaiheet.

Päiväkodin käyttäjälähtöinen hankesuunnittelu on luontevaa toteuttaa Vesilahden kunnan sivistyksen palvelualueen ohjaamana, koska sivistyslautakunta on varhaiskasvatuksen lakisääteisestä palvelusta vastaava toimielin (Hallintosääntö 4. luku 5 §) ja tarpeet palvelun tuottamiseksi tunnetaan parhaiten sivistyspalveluissa. Ammattitaitoisessa hankesuunnitteluprosessissa tulevat kuulluksi kaikki projektin kannalta keskeiset sidosryhmät (henkilöstö, lapset, huoltajat ja kunnan toimielimet).

Hankesuunnittelun ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan toiminnalle sopivaa rakennuspaikkaa kunnan osoittamista vaihtoehdoista. Optimaalisessa paikassa yhdistyy palvelun tuottamisen, elinvoiman, perheiden logistiikan, tontin rakennettavuuden ja käyttösuunnitelman näkökulmat. Hankesuunnittelun ensimmäisen vaiheen lopputuloksena syntyy kooste vaihtoehdoista, jonka pohjalta sivistyslautakunta voi tehdä esityksen rakennuspaikasta kunnanhallitukselle.

Hankesuunnittelun toisessa vaiheessa toteutetaan hankkeen arkkitehtisuunnittelu yhdessä kohteen käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnittelun tässä vaiheessa mm. määritellään rakennuksen sijoittelu ja muoto sekä tehdään tilaohjelma ja pohjakaavio tilojen sijoittelusta. Hankesuunnitelma sisältää edellisten lisäksi myös toteuttamisaikataulun ja kustannusarvion. Kun hankesuunnitelmassa yhdistyy lasten, henkilöstön ja huoltajien hyvinvoinnin näkökulmat palvelun tuottamisen ja taloudellisuuden reunaehtoihin, voi sivistyslautakunta hyväksyä suunnitelman omalta osaltaan jatkosuunnittelun pohjaksi.

Ehdotus

Esittelijä

Marko Lahtinen, sivistysjohtaja, marko.lahtinen@vesilahti.fi

Sivistyslautakunta päättää käynnistää Vesilahden kunnan päiväkodin hankesuunnittelun ja ohjeistaa sivistysjohtajaa toteuttamaan hankesuunnittelun hankinnan.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Marko Lahtinen, sivistysjohtaja, marko.lahtinen@vesilahti.fi

Perustelut

Viime vuosien muuttovoiton vuoksi Vesilahden kunnan varhaiskasvatuksen olemassa olevien tilojen kapasiteetti ei enää lähivuosina riitä vastaamaan palveluntarpeeseen. Tilanne on todettu kunnassa tehdyssä palveluverkkoselvityksessä ja tilanteeseen on reagoitu varaamalla vuoden 2023 talousarvioon rahoitus päiväkotihankkeen suunnittelulle ja suunnitelmavuosien 2024-25 investointiohjelmaan resurssit hankkeen toteutukselle.

Sivistyslautakunta käynnisti kokouksessaan 7.3.2023 hankesuunnittelun, jonka ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan toiminnalle sopivaa rakennuspaikkaa. Vesilahden kunnan väkiluvun ja varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvu keskittyy palvelukeskusalueelle, joista kaavoittaja osoitti seuraavat viisi mahdollista päiväkodin paikkaa:

  • Suomelan tontti
  • Kirjaston viereinen tontti
  • Kerrostalon pohjakerros
  • Peiponpellon päiväkodin laajennus
  • Yhtenäiskoulun laajennusvaraus


Tonttien sopivuutta päiväkodin rakennuspaikaksi arvioitiin seuraavien kriteerin perusteella:

  • Saavutettavuus ja liikennejärjestelyt
  • Rakennettavuus
  • Terveys, turvallisuus ja lähiympäristö
  • Palveluntuotanto
  • Monikäyttöisyys ja elinkaarikestävyys
  • Veto-, pito- ja elinvoima
  • Aikataulu ja riskit


Asiantuntijatyön sekä luottamishenkilöiden kanssa 6.5.2023 pidetyn työpajan tuottaman aineisto osoittaa, että päiväkodille on monia hyviä rakennuspaikkoja, joilla kaikilla on vahvuuksia ja heikkouksia. Koska lakisääteisen varhaiskasvatuspalvelun tilapula on akuutti, on hankkeen mahdollinen viivästyminen erittäin kriittinen riski. Palvelun tuottamisen näkökulmasta kaavamuutoksia edellyttävät vaihtoehdot ovat liian riskialttiita, koska kaavaprosessin ja siihen mahdollisesti liittyvien valitusten myötä aikataulu voi venyä ennakoimattomasti. Tällöin vaihtoehdoiksi jäävät kaavallisesti valmiit rakennuspaikat eli Peiponpellon laajennus ja Suomelan alueen tontti.

Hankesuunnittelussa määritellään käyttäjien tarpeiden pohjalta keskeisimmät laatuun ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet ja ominaisuudet. Jatkamalla hankesuunnittelua Suomelan tontin ja Peiponpellon laajennuksen osalta saadaan lopullisen rakennuspaikan päätöksenteon tueksi täsmentynyt näkemys käyttäjien toiveista ja tarpeista sekä tonttivaihtoehtojen rakennus- ja käyttökustannuksista. Kahden vaihtoehdon osalta voidaan myös toteuttaa kunnanhallituksen (7.6.2021 § 94) määrittämä ennakkovaikutusten arviointi ja lopullinen päätös rakennuspaikasta päästään tekemään kattavamman tiedon pohjalta.

Ehdotus

Esittelijä

Marko Lahtinen, sivistysjohtaja, marko.lahtinen@vesilahti.fi

Sivistyslautakunta päättää, että hankesuunnittelua jatketaan Suomelan tontin ja Peiponpellon laajennuksen osalta.

Päätös

Kokouksen keskustelussa sivistyslautakunnan jäsen Tomi Pakarainen teki muutosesityksen, että hankesuunnittelua jatketaan vain Suomelan tontin osalta. Lautakunta tuki yksimielisesti esitystä.

Sivistyslautakunta päättää, että päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan vain Suomelan tontin osalta.

Eriävä mielipide

Marko Lahtinen
Sivistysjohtaja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, koska hankesuunnittelu vain yhdelle tontille sisältää merkittäviä riskejä.

Perustelut

Kuntalain 92 § mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallintosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Vesilahden hallintosäännön 4 luvun 11 §:n mukaan asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Kunnanjohtaja on päättänyt ottaa sivistyslautakunnan 6.6.2023 päätöksen § 36 ”Vesilahden kunnan päiväkodin hankesuunnittelu” kunnanhallituksen käsiteltäväksi. 

Perusteena, on että päätös on tehty riittämättömin tiedoin ja ennenaikaisesti ja näin ollen sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia kunnan taloudenhoitoon. Kunnanhallituksen tehtävä on vastata kuntalain 39 § mukaisesti kunnan taloudenhoidosta. Hankeselvityksen tekeminen kahden eri tontin ja siten kahden eri rakennushankkeen (uudiskohde/laajennus) osalta voi tuottaa olennaista tietoa lopullisen investoinnin kustannusvaikutuksista mm. seuraavilta osin:

  • Rakennuskustannuksiin kokonaisuudessaan vaikuttaa paljon se, onko kyseessä uudiskohde vai laajennus
  • Suomelan tontin hankinta
  • Peiponpellon olemassa olevien tilojen hyödyntäminen (liikuntatilat, keittiö)
  • Tukipalveluiden palkkakustannukset
  • Olemassa olevan tekniikan hyödyntäminen (vesi-viemäri, sähkö, tietoliikenne, rakennusautomaatio)

Näin ollen sivistyslautakunnan 6.6.2023 päätös § 36 on syytä palauttaa valmisteluun siten, että hankesuunnittelua jatketaan Suomelan tontin ja Peiponpellon laajennuksen osalta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Tuomas Hirvonen, kunnanjohtaja, tuomas.hirvonen@vesilahti.fi

Kunnanhallitus päättää käyttää otto-oikeutta sivistyslautakunnan 6.6.2023 § 36 ja palauttaa sen sivistyslautakunnan valmisteluun siten, että hankesuunnittelua jatketaan Suomelan tontin ja Peiponpellon laajennuksen osalta.

Päätös

Kunnanhallitus päätti, että se ei käytä otto-oikeutta ja päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti vain Suomelan tontin osalta.

Kokouskäsittely

Harri Penttilä esitti, että kunnanhallitus ei käytä otto-oikeutta ja päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti vain Suomelan tontin osalta. Ari Perämaa ja Aino-Riikka Simula kannattivat Harri Penttilän esitystä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja totesi, että on tehty kunnanjohtajan esityksestä poikkeava vastaehdotus ja, että suoritetaan äänestys. Äänestyksessä pohjaesitys oli JAA ja vastaehdotus EI. Äänestyksessä äänet jakautuivat seuraavasti:

EI: Kristiina Pispala, Harri Penttilä, Aino-Riikka Simula, Ari Perämaa, Susanna Suoniemi, Emma Selin

JAA: Harri Tapanainen

Puheenjohtaja totesi, että EI ääniä annettiin 6 ja JAA ääniä 1. Näin ollen Harri Penttilän vastaehdotuksen todettiin voittaneen. 

Kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen jätti asiasta eriävän mielipiteen. 


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen

Oikaisuvaatimusaika ja päätöksen tiedoksisaanti

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. 

Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä niin, että se ehtii perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Viraston aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on

Vesilahden kunnanhallitus 
Posti- ja käyntiosoite: Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti
Sähköpostiosoite: vesilahdenkunta(at)vesilahti.fi    

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Myös sähköposti on ilmoitettava, jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköpostitse.