Kunnanvaltuusto, kokous 20.6.2022

Perustelut

Vesilahden kunnan palveluverkkoselvitys

Vesilahden kunnan sivistyslautakunta päätti 12.10.2021 (§65) perustaa palveluverkkotyöryhmän, jonka tehtäväksi asetettiin koota tietoa varhaiskasvatuksen lapsimääristä, koulujen oppilasmääristä, väestöennusteista, paikkatietojärjestelmästä, kunnalta tonttien ostaneiden perheiden taustatiedoista suhteessa palveluverkkoon yhdenvertaisuuden, pedagogiikan, toiminnallisuuden (ml. koulumatkat) ja talouden näkökulmista. Sivistyslautakunnan jäsenistä koostuva työryhmä tehtäväksi asetettiin tuoda tietoa ja tehdä esityksiä palveluverkon kehittämiseksi Vesilahden kunnan sivistyslautakunnalle ja muille toimielimille. Palveluverkkotyöryhmä asetettiin määräajalle 12.10.2021-31.5.2022 ja työryhmän jäseniksi nimettiin neljä lautakunnan jäsentä: Miia Rajala, Anneli Kesola, Jarkko Viljanen ja Tapani Pietilä. Työryhmän sihteeriksi nimettiin sivistysjohtaja Marko Lahtinen.

Vesilahden kunnanhallitus teki 24.1.2022 (§3) päätöksen Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelmasta. Päätöksen perusteluissa todetaan, että toimintakate ei voi kasvaa nyt esitetyllä tavalla, vaan tilanne edellyttää keskeisten toimintojen tuottavuuden kehittämistä. Kunnanhallitus päätti ohjeistaa toimialajohtajat valmistelemaan käyttösuunnitelmatasoiset toimenpideohjelmat siten, että valtuuston talousarviossa 2022 asettama tavoite yhden (1) miljoonan euron parannuksesta tilikauden tulokseen voidaan saavuttaa tulevina vuosina. Sivistyspalveluiden kustannukset muodostuvat pääosin henkilöstö- ja tilakuluista, joten palveluverkkoselvityksen avulla pyrittiin löytämään rakenteellisia ja laatua lisääviä keinoja talouden tasapainotukseen.

Palvelutarpeen arviointi

Palveluverkkoselvityksen perusta on palvelutarpeen arviointi. Palvelutarpeen arviointi perustuu alueelliseen väestötietoon sekä yksityiskohtaiseen tietoon kunnassa olevista tonteista, joista voidaan rakennustyypin ja valmistumisvuoden perusteella ennakoida väestömuutoksia ikäryhmittäin ja alueittain. Palvelutarvetta ennakoidaan varovaisuusperiaatetta noudattaen siten, että palvelutarpeeseen varaudutaan vastaamaan myös tilanteessa, jossa kaikki tontin rakentuisivat nopeimmassa mahdollisessa aikataulussa.

Edellä mainittuihin tietoihin perustuen palveluverkkoselvityksessä arvioidaan palveluverkkoa suhteessa ennakoituun palvelutarpeeseen. Tilanteet eri palvelumuodoissa ja kunnan eri osissa ovat erilaisia, mutta ne kaikki ovat osa kunnan kokonaisuutta ja niitä käsitellään selvityksessä kokonaisuutena. Palveluverkkoselvityksessä pyritään ratkaisemaan palveluverkkoon liittyviä kysymyksiä kunnan kokonaisedun kannalta mahdollisimman hyvin talous, kuntalaisten yhdenvertaisuus sekä lasten ja nuorten kasvu, oppiminen ja hyvinvointi huomioiden.

Tilanne eri palvelumuodoissa

Vesilahden kunnassa syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun käyden alimmillaan alle kolmessakymmenessä lapsessa. Varhaiskasvatuksen palveluverkko ehti sopeutua tähän muutokseen ja nyt käynnissä oleva muuttovoitto edellyttää varhaiskasvatuksen paikkojen lisäämistä. Kuntaan muuttaa tyypillisesti perheitä, joilla on varhaiskasvatusikäisiä lapsia. Muuttovoitto ei kohdistu tasaisesti koko kunnan alueelle, jonka vuoksi tällä hetkellä varhaiskasvatusta ei voida tarjota kaikille lähipalveluna.

Esi- ja perusopetuksessa palveluverkko on pysynyt muuttumattomana 2010-luvun. Ikäluokkien pienentyessä ja rakenteiden säilyessä ovat oppilaskohtaiset kulut nousseet. Muuttovoitto kohdistuu varhaiskasvatusikäisiin pieniin ikäluokkiin, joka tasoittaa oppilasmäärän laskua. Kouluverkossa on laskennallisesti ylikapasiteettia, jota olisi kokonaisuuden kannalta järkevä hyödyntää varhaiskasvatuksen tilatarpeisiin.

Liitteessä Palveluverkkoselvitys kuvataan tarkemmin tilannetta palvelumuodoittain.

Skenaariot palveluverkon kehittämiseksi

Palveluverkkoselvityksessä esitetään kaksi skenaariota palveluverkon kehittämiselle. Ne on nimetty luonnolliseksi kehitykseksi ja palveluverkon tehostamiseksi.

Luonnollisessa kehityksessä ei tehdä muutoksia palveluverkkoon tai tapaan järjestää opetusta. Tällöin toiminta jatkuu nykyisellään, mutta ennakoitujen väestömuutosten seurauksena Narvan koululla muodostuu lähivuosina yhdysluokkia ja tilatarve vähenee siten, että tarve koulun vanhan osan opetuskäytölle poistuu. Varhaiskasvatuksen tilatarpeen ratkaisemiseksi on harkittava investointeja.

Palveluverkon tehostamisessa vuosiluokkien 5-9 oppilaiden opetus järjestettäisiin keskitetysti yhtenäiskoululla. Tällöin saataisiin tiloja varhaiskasvatuksen käyttöön sekä syntyisi säästöjä henkilöstö- ja tilakustannuksista. Lisäksi vaihtoehto lisäisi yhdenvertaisuutta ja kehittäisi nivelvaihetta yläkouluun siten, että hyvinvointi kokonaisuudessaan lisääntyisi.

Liitteessä Vaikutusten ennakkoarviointi kuvataan tarkemmin skenaarioiden vaikutuksia.

Oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön mielipiteet

Osana palveluverkkoselvitystä haluttiin kuulla oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön mielipiteitä. Tämä toteutettiin kyselynä, jossa vastaajat arvioivat kuinka merkityksellisinä he pitävät joitain opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Kyselyn saatetekstissä kerrottiin, että palveluverkkoselvityksessä mietitään vuosiluokkien 5-6 opetuksen järjestämisen tapoja. Kyselyyn tuli yhteensä 175 vastausta, joka on 33,6% Vesilahden kunnan alakoulun oppilaiden ja henkilöstön yhteismäärästä. 61,7% vastauksista tuli Narvan ja Ylämäen kouluilta ja vastausprosentit olivat Narvan koulun osalta 51,2%, Ylämäen 55,6% ja yhtenäiskoulun 20,3%. Kyselyn vastauksista (avoimet vastaukset huomioiden) käy ilmi, että kyselyyn vastaajista suuri osa halusi vastaamalla ottaa kantaa vuosiluokkien 5-6 kyläkouluilla säilyttämisen puolesta. Avoimeen kysymykseen tuli 109 vastausta. Monissa niistä kyselyä kritisoitiin tarkoitushakuiseksi, johdattelevaksi ja todelliset tarkoitusperät piilottaviksi. Avoimet vastaukset toivat esiin myös monia oleellisia näkökulmia ja rakentavia ajatuksia opetuksen kehittämiseksi. Kyselyn tulokset ovat liitteenä.

Johtopäätökset

Vesilahden kunta pyrkii uuden strategiansa mukaisesti tuottamaan perheiden arkea sujuvoittavia saavutettavia ja asiakaslähtöisiä palveluita sekä edistämään hyvinvointia panostamalla ennaltaehkäisyyn. Palveluverkon tehostaminen tarkoittaisi, että Narvan ja Ylämäen koulujen vuosiluokkien 5-6 opetus ei olisi lähipalvelua, mutta toisaalta muutoksen myötä vapaa-ajan palveluiden saavutettavuus parantuisi ja varhaiskasvatusta pystyttäisiin tarjoamaan entistä useammalle lähipalveluna. Tämä skenaario mahdollistaisi myös hyvinvointia ennaltaehkäisevästi lisäävän vuosiluokkien 6-7 nivelvaiheen rakenteellisen uudistuksen.

Skenaariossa kaksi (palveluverkon tehostaminen) olisi yhdenvertaisuuden ja talouden kannalta myönteisiä vaikutuksia. Skenaariossa vaikutukset pedagogiikkaan ja oppilaiden hyvinvointiin olisivat kaksinaisia. Kyläkoulujen vuosiluokkien 5-6 oppilaiden matka-ajat kiistatta pitenisivät ja heidän pitäisi vaihtaa koulua kahta vuotta aiempaa aikaisemmin, mutta toisaalta yläkoulun nivelvaiheen uudistaminen sekä harrastusten ja nuorisotyön palveluiden saavutettavuus lisäisivät hyvinvointia kaikkien oppilaiden osalta koko yläkoulun ajan. Palveluverkkoselvityksen tehtäväksi asetettiin arvioida, millainen palveluverkko olisi kunnan kokonaisedun kannalta paras vaihtoehto. Tehtävänannon mukaisista yhdenvertaisuuden, pedagogiikan, toiminnallisuuden ja talouden näkökulmista tarkasteltuna skenaario kaksi (palveluverkon tehostaminen) olisi kokonaisuutena parempi vaihtoehto.

Palvelutarve on jatkuvassa muutoksessa ja sitä on tarkoituksenmukaista seurata aktiivisesti sekä talouden että toiminnan näkökulmista. Talouden yleisellä kehityksellä (mm. korkojen ja inflaation osalta) on merkittäviä vaikutuksia kunnan väkiluvun ja talouden kehitykseen. Juuri nyt talouden näkymät ovat poikkeuksellisen vaikeasti ennakoitavissa, eikä ole mielekästä tehdä muutoksia ennen kuin nähdään jatkuuko tonttikauppa nykyisellään ja käynnistävätkö rakennusprojektit suunnitelmien mukaan loppuvuoden aikana. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä luodut työvälineet mahdollistavat jatkuvan seurannan ja entistä paremman palvelutarpeen ennakoinnin.

Perustelut