Perustelut
Valtuustoaloitteet:
Hallintosäännön 13 luvun 1 §:ssä todetaan valtuutettujen aloitteista seuraavaa:
”Kunnanhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.”
VUODEN 2020 AIKANA JÄTETYT VALTUUSTO- JA KUNTALAISALOITTEET:
1) Kunnanvaltuuston 27.1.2020 kokouksessa Vihreiden valtuutettu Susanna Suoniemi jätti aloitteen Vesilahti mukaan vihreä lippu -ohjelmaan. Aloitetta on käsitelty sivistyslautakunnan kokouksessa.
Sivistyslautakunta:
Valtuutettu Susanna Suoniemi jätti 27.1.2020 valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen koskien Vesilahden liittymistä Vihreä lippu –ohjelmaan. Aloitteessa esitettiin, että Vesilahti liittyisi päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen Vihreä Lippu ohjelmaan joko Vihreä lippu kumppanikuntana tai muulla parhaaksi katsomallaan tavalla.
Vihreä lippu on kestävän kehityksen ohjelma päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille sekä lasten ja nuorten vapaa-ajantoimijoille. Se ohjaa pitkäjänteiseen, tulokselliseen ja innostavaan toimintaan. Vihreässä lipussa toteutuvat kestävän kehityksen eri näkökulmat. Vihreän lipun kriteerit ohjaavat ympäristöasioiden pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä kokonaisvaltaiseen ja tulokselliseen työskentelyyn.
Vesilahden kunnassa on kestävän kehityksen työryhmä, joka edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja ohjelmien toteutumista. Vesilahden kunta on mukana seudullisissa työssä koskien ympäristö- ja ilmasto-ohjelmia. Vesilahden kunta huomioi kestävän kehityksen tavoitteita kuntastrategiassa ja erilaisissa suunnitelmissa. Kävelyn ja pyöräilyn ohjelma on hyvä esimerkki poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. Kestävän kehityksen tavoitteita edistetään sivistyspalveluissa esimerkiksi varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien avulla. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen kehittämissuunnitelmassa neljästä isosta kehittämisteemasta yhtenä käsitellään kestävää hyvinvointia. Lisäksi varhaiskasvatuksessa on käyttöönotettu ympäristökasvatuksen suunnitelma.
Vesilahden varhaiskasvatuksen ympäristökasvatustoiminnan tavoitteina on kokonaisvaltaisesti mieltää ympäristökasvatus osaksi arkea, kunnioittaa luontoa ja toisia ihmisiä kaikissa muodoissa sekä saada hyvinvointia luonnosta. Tavoitteisiin kuuluu saada lapset kiintymän luontoon omien kokemustensa, elämystensä ja aistiensa avulla. Lisäksi tavoitteena on aktiivinen lapsi, joka ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja sen vaikutuksesta ympäristöön. Pienestä pitäen aloitettu ohjaus kestävään elämäntapaan ja toimintaan antaa jokaiselle ne taidot, jotka tulevaisuuden ympäristövastuullisilta kansalaisilta vaaditaan. Kestävän kehityksen osa-alueet ovat 1) sosiaalinen kestävyys (kaikkien ihmisten hyvinvointi ja toisista ihmisistä välittäminen sekä yhteistyö) 2) kulttuurinen kestävyys (suvaitsevaisuus, erilaisista taustoista tulevien ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen, suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurihistoriaan tutustuminen, vuorovaikutus muiden kulttuurien kanssa, kulttuurisen kestävyyden vaaliminen ja kulttuuriympäristöistä huolehtiminen) 3) taloudellinen kestävyys (vastuullinen kuluttaminen, energian ja veden säästö, jätteiden vähentäminen). 4) ekologinen kestävyys (ympäristön, luonnon moninaisuuden, ekosysteemipalveluiden turvaamista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä).
Kestävän kehityksen työtä on tehty Vesilahden kunnassa. Kestävän kehityksen työ on kuitenkin ollut hajanaista ja työn tueksi kaivataan uudenlaisia työkaluja. Ympäristökasvatuksen jatkumoa varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen sekä vapaa-aikapalveluihin on tarpeellista vahvistaa. Valtuustoaloite on kannatettava yhteisen ohjelman luomisessa tai yhteisten tavoitteiden asettamisessa. Kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisen toteuttamistapaa on tarpeellista arvioida kuntastrategia- ja talousarviotyön yhteydessä.
2) Kunnanvaltuuston 4.5.2020 kokouksessa Kristillisdemokraattien valtuutettu Matti Kuusjärvi jätti aloitteen aloitteen jättäjän kuulemisesta ja vuorovaikutuksen parantamisesta.
Hallintojohtaja:
Matti Kuusjärvi kertoo aloitteessaan, että näkisi hyvänä käytäntönä valtuutettujen olevan ensin yhteydessä viranhaltijoihin sen selvittämiseksi, onko asia jo vireillä kunnan toimialoilla. Ehdotus on erittäin kannatettava ja säästäisi turhaa työtä puolin ja toisin. Toisaalta aloitteet ovat loistava keino tehdä uusia avauksia ja luoda uusia näkökulmia viranhaltijoille, ja vievät aloitteentekijän mielipiteen mukaisesti asioita eteenpäin kunnassa. Vuorovaikutuksen lisääminen sinänsä on aina suotavaa.
Kuusjärvi ehdottaa, että jatkossa aloitteentekijään oltaisiin yhteydessä ennen aloitteen käsittelyä toimielimessä, jotta saadaan varmasti esille aloitteen oikea tarkoitus. Vuorovaikutuksen lisääminen prosessi onkin varmasti järkevää, varsinkin silloin jos aloitteen tarkoituksesta on jotakin epäselvyyttä.
Sähköinen kokoustmainen on muuttanut aloitteiden käsittelyä siten, että aloitteita on tehty erittäin vähän, vain kaksi vuonna 2020. Aloitteiden sähköistä jättämistä (niin kuntalais- kuin valtuustoaloitteiden osalta) voidaan valmistella. Mahdolliseen käyttöönotettavaan ratkaisuun vaikuttavat kustannustekijät ja luonnollisestikin jätettyjen aloitteiden määrä.
3) Aloite asuntorakentamisen suunnittelu Lammasniemeen lopetettava
Aloite on käsitelty erikseen kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa syksyllä 2020.
Kuntaan on edellämainittujen aloitteiden lisäksi vuonna 2020 toimitettu myös kaksi yksittäisen kuntalaisen aloitetta. Aloitteentekijöille on vastattu suoraan viranhaltijoiden toimesta. Aloitteet koskivat kunnan markkinointitoimenpiteitä sekä menestyvien urheilijoiden palkitsemista.
Ehdotus
Kunnanvaltuusto merkitsee tiedoksi edellä selostetut valtuusto- ja kuntalaisaloitteet ja niiden käsittelyn tilanteen.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.