Perustelut
Kulttuuripalvelujen käyttö ja taiteen tekeminen vaikuttavat tutkitusti ihmisten elämänlaatuun, terveyteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta kulttuurin katsotaan kuuluvan kaikille ja kulttuurielämään osallistuminen on ihmisen perusoikeus taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Kulttuurin taloudellisen ja sosiaalisen saavutettavuuden lähtökohdista kehitettiin yhdessä sosiaali- ja kulttuuritoimijoiden, köyhyysasiantuntijoiden ja kortin kohderyhmän kanssa Kaikukortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kulttuuripalveluihin. Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten, perheiden ja ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Kaikukorttitoimintaa on lähdetty laajentamaan myös liikunta- ja urheilutoimintaan.
Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortti on henkilökohtainen, asiakkaalle maksuton ja se on voimassa 12 kuukautta tai kokeilujakson ajan. Maksuttoman pääsylipun voi hankkia myös omille alle 18-vuotiaille lapsille ja lapsenlapsille samaan tilaisuuteen, johon on itsekin osallistumassa, määrä kirjataan korttiin sitä luovuttaessa. Kaikukortin käyttökertoja ei ole rajattu.
Kaikukortin voivat saada ainoastaan 16 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat Kaikukortti-toiminnassa mukana olevien sote- ja hyte-toimijoiden asiakkaita ja niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, etteivät voi siitä syystä käyttää kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Taloudellinen tilanne voi johtua moninaisista syistä, kuten esimerkiksi yksinhuoltajuudesta, pitkäaikaisesta työttömyydestä tai sairastamisesta, eläkkeen pienuudesta tai velkakierteestä. Kaikukortin saaminen ei edellytä tietyn tulorajan alittamista eikä siten erillisiä todistuksia tuloista. Kaikukortti on henkilökohtainen.
Tyypillisiä Kaikukortin jakajatahoja ovat julkisen ja kolmannen sektorin hyte-toimijat, kuten etsivä nuorisotyö, sosiaalityö, päihde- ja mielenterveyspalvelut, perhetyö, maahanmuuttajapalvelut ja seurakunnan diakoniatyö. Kaikukortti-kohteita ovat julkiset ja yksityiset kulttuuri- ja liikuntatoimijat kuten museot, teatterit, kulttuuritalot, kuntosalit, uimahallit, kulttuuri- ja urheilutapahtumat, festivaalit ja kansalaisopistot. Kaikukortti-toiminnan lähtökohtana on, että toimintaa koordinoidaan paikallisesti hyvinvointialueen, kunnan ja kulttuurin yhteistyönä. Kaikukortti on toimintamalli, jota hallinnoi Kaikukeskus. Kaikukeskus tukee toimintaa mm. järjestämällä koulutusta ja kehittämällä toimintamallia yhdessä toimijoiden kanssa.
Kaikukortin käyttöönotto Vesilahden kunnassa perustuu hyvinvointisuunnitelman tavoitteeseen kulttuurihyvinvoinnin edistämisestä. Kynnyksen madaltaminen kulttuuriin osallistumiseen on myös yksi hyte-kertoimen indikaattoreista. Pirkanmaan hyvinvointialue teki päätöksen syksyllä 2023 lähteä mukaan Kaikukorttitoimintaan ja kaikilla Pirhan kunnilla on mahdollisuus ottaa kortti käyttöön oman kuntansa alueella. Pirha on mukana Kaikukortti-toimintamallissa, koska Kaikukortilla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja saavutettavuutta. Kaikukortti-toimintamalli on kirjattu myös Pirkanmaan alueelliseen kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan. Pirkanmaan kunnista Kaikukortti on ollut käytössä Tampereella vuodesta 2021, uusina kuntina mukaan lähtevät Valkeakoski, Orivesi ja Nokia elokuussa 2024. Kaikkiaan Kaikukortti on käytössä noin sadassa kunnassa Suomessa.
Kaikukortin koordinointi- ja ylläpitomalli on rakennettu kevyeksi. Kustannukset liittyvät käytännössä kokeilun valmisteluun menevään työaikaan ja viestintään. Vesilahden kunnan suorat kulut toimintamalliin liittyen olisivat 300-500€/vuosi. Mukana oleville kulttuurikohteille ei ainakaan toistaiseksi korvata Kaikukortilla hankittuja lippuja ja kurssipaikkoja. Kaikukortin käyttöönotto edellyttää kumppanuussitoutusta Kaikukeskuksen kanssa. Siinä kunta sitoutuu Kaikukortin valtakunnallista toimintamallia ja viestimään kortista Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelun tuottamilla aineistoilla. Kumppanuussitoumus tulee voimaan kokeilujakson kautta ja se on irtisanottavissa jokaisen kalenterivuoden lopussa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marko Lahtinen, sivistysjohtaja, marko.lahtinen@vesilahti.fi
Osallisuus- ja hyvinvointijaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että se valtuuttaa sivistysjohtajan tekemään Kaikukeskuksen kanssa kumppanuussitoumuksen ja käynnistämään Kaikukortin käyttöönoton.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.