Kaavatoimikunta, kokous 9.9.2024

Perustelut

Vesilahden kunnan rantaosayleiskaava on saanut lainvoiman Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 24.10.2002. Rantaosayleiskaavan selostuksen mukaan kaava on laadittu ohjaamaan kunnan ranta-alueiden maankäyttöä ja sen tärkein tehtävä on määrittää mahdollisimman tasapuolisesti ja ympäristön olosuhteet huomioiden lomarakentamisen määrä ja yleispiirteinen sijainti tiloittain. Muita lähtökohtia kaavalle ovat olleet virkistyskäytön mahdollisuuksien turvaaminen ja luonnonympäristön sekä maisemallisesti arvokkaiden alueiden suojeleminen.

Rantaosayleiskaavan suunnittelualue kattaa Vesilahden kunnan ranta-alueet virtavesiä ja pienvesistöjä lukuun ottamatta. Kirkonkylän ja Narvan osayleiskaava-alueet eivät sisälly rantaosayleiskaava-alueeseen. Rantaviivan pituus on yhteensä noin 242 kilometriä ja ranta-alueeksi on kaavassa määritelty 200-300 metrin levyinen vyöhyke rantaviivasta maasto-olosuhteista riippuen. Kaavassa on osoitettu yhteensä 1326 RA-rakennuspaikkaa, jotka ovat loma-asutuksen rakennusalueita. Lisäksi kaavassa on osoitettu kaavan laadinnan aikaan jo rakennetut pysyvän asutuksen rakennuspaikat AO-, AM- ja AM/s -merkinnöillä sekä muita alueita kuten palvelujen ja virkistyskäytön alueita sekä maa- ja metsätalousalueita. Pienelle osalle rantaosayleiskaavan alueista on laadittu myös ranta-asemakaava, jossa on yleiskaavaa tarkemmat maankäytön määräykset.

Kaavan yleismääräyksenä on todettu, että rakennuspaikkojen rakennusoikeudesta, rakennusten sijoittamisesta, rakentamistavasta ja muusta käytöstä on säädetty kunnan rakennusjärjestyksessä, minkä tarkoitus on ollut mahdollistaa normien joustava muuttaminen tarpeiden muuttuessa. Vesilahden kunnan 22.4.2015 voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä on määrätty RA-rakennuspaikkojen rakentamisesta seuraavasti: "Pinta-alaltaan yli 2000 m² suuruiselle rakennuspaikalle (RA) saa rakentaa yhden 105 m² suuruisen lomarakennuksen, yhden enintään 25 m² suuruisen yksikerroksisen erillisen saunarakennuksen, jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta ja yhden enintään 20 m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen." Lisäksi rakennuksen sijoittamisesta ranta-alueella on määrätty, että rakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä poislukien yksikerroksinen saunarakennus, jonka saa sijoittaa 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta sekä enintään 30 m² suuruinen venevaja, joka voidaan sijoittaa harkinnan mukaan rantaviivan läheisyyteen.

Rakentamisen lainsäädäntö on uudistumassa ja 1.1.2025 voimaan tulevan rakentamislain (751/2023) mukaan rakennus, joka on muu kuin asuinrakennus, edellyttää rakentamislupaa vain, jos se on kooltaan vähintään 30 m². Uudessa rakentamislaissa on määrätty, että rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea vain rakentamislupaa edellyttävän rakennuskohteen rakennuspaikkaa, kokoa, sijoittamista ja sopeutumista ympäristöön. Rakennusjärjestyksessä voidaan tämän hetken tiedon mukaan jatkossakin määrätä rantaosayleiskaavan rakennuspaikkojen rakennusoikeus ja sen jakautuminen eri käyttötarkoituksiin, mutta ei alle 30 ^{​​​​​​}m² kokoisten talous- ja saunarakennusten lukumäärää, etäisyyttä rantaviivasta tai ulkomuotoa ympäristöön soveltumiseksi. Maankäytön ohjaamiseksi ja ympäristön ja maiseman suojelemiseksi edellä mainitut määräykset tulisi lakimuutoksen johdosta siirtää kaavamääräyksiin. Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen on myös käynnissä.

Rantaosayleiskaavan yleismääräyksissä on lisäksi todettu, että rantaosayleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennuslupa tavanomaista lomarakentamista varten, ellei rakentamisella muodosteta taaja-asutusta. Kaavan laadinnan aikaan karttaan merkityt vakituisen asumisen ja maatilojen rakennuspaikat ovat olleet rakennettuja, jolloin ei ole katsottu tarpeelliseksi määrätä kaavan käyttämistä rakennusluvan myöntämisen perusteeksi AO- ja AM- rakennuspaikoilla. Myöhemmin on tullut ajankohtaiseksi vanhojen asuinrakennusten purkaminen ja rakennuspaikkojen uudelleen rakentaminen, jolloin poiketaan maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesta rannan suunnittelutarpeesta ja rakentaminen vaatii erillisen poikkeamispäätöksen, koska yleiskaavaa ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteella. Rakentamisen ohjaamisen sujuvoittamiseksi yleismääräys olisi syytä päivittää koskemaan myös muita kuin lomarakentamiselle osoitettuja rakennuspaikkoja.

​​Rantaosayleiskaavan on rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa huomattu olevan myös monelta osin vanhentunut ja virheellinen ja siinä on havaittu ainakin seuraavia korjaustarpeita:

• Kaavan laadinnassa muodostuneet uudet rakennuspaikat merkitty kaavakarttaan kolmiolla ja ovat myöhemmin suurelta osin rakentuneet
• Poikkeamispäätöksillä muutettu vapaa-ajan asuntoja vakituisiksi asunnoiksi ja tarkasteltava niiltä osin, onko kaavan käyttötarkoituksia päivitettävä
• Poikkeamispäätöksillä rakennuspaikkoja siirretty toiseen paikkaan, jotka näkyy kaavakartassa virheellisesti
• Maatiloiksi merkityt AM-alueet osin lakanneet ja nykytilanteen käyttötarkoitus monella maatilan rakennuspaikalla on asuminen tai loma-asuminen
• Kiinteistöjen rajat ovat joissain paikoissa muuttuneet, eikä kaavakartan rakennuspaikat noudata kiinteistöjen rajoja
• Kaavan laadinnan aikaiset mahdolliset virheet korjattava, kuten merkitsemättä jääneet RA-rakennuspaikat, jotka rakennettu ennen kaavaa
• M-alueella joissain paikoissa rakennuksia, jotka rakennettu ennen kaavaa ja jäänyt siinä huomioimatta
• Mahdolliset muodostuneet taaja-asutukset tarkasteltava
• Kaavakartasta puuttuu virtavesiä, joita olisi syytä merkitä kaavaan
• Maakuntakaavan myötä päivittyneet varausalueet, kuten maisema-alueet, joissa on selvitystarpeita
• Kaavakartta poikkeaa joiltain osin kuntarajasta

MRL 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Edellä mainituin perustein Vesilahden kunnassa merkittävänä maankäyttöä ohjaavana yleiskaavana toimiva rantaosayleiskaava on syytä päivittää ajan tasalle kaavakartan ja -määräysten osalta. Lähtökohtaisesti tarvetta rakennuspaikkojen määrän mitoituksen muutokselle tai uusien rakennuspaikkojen muodostamiselle ei näillä perusteilla ole. Toissijaisena vaihtoehtona voidaan pitää pelkkää kaavamääräysten päivittämistä siten, että tarpeelliset rakentamista ohjaavat määräykset saadaan rakennusjärjestyksen sijaan liitettyä kaavaan.