Kaavatoimikunta, kokous 6.2.2024

Perustelut

Kiinteistön Rauhamäki 922-418-1-26 maanomistaja haluaa käynnistää ranta-asemakaavan laatimisen Karstunjärven rantaan.

Kiinteistölle Rauhamäki 922-418-1-26 Karstunjärven rannalle on toteutettu ilman maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää lupaa lomarakennus, huvimaja, polttopuuvaja ja wc-rakennus. Alue on Vesilahden kunnan rantaosayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Maanomistaja on hakenut rakentamiseen poikkeamislupaa vuonna 2013. Pirkanmaan ELY-keskus on hylännyt hakemuksen vuonna 2014.

Vesilahden kunnan rakennustarkastaja on antanut kehotuksen rakennusten purkamiseksi 21.1.2022 mennessä. Saatuaan tiedon maanomistajan halusta käynnistää alueelle ranta-asemakaavan laatiminen rakennusvalvonta on 21.1.2022 päättänyt luopua kehotuskirjeessä esitetyistä vaatimuksistaan kaavan laatimisen ajaksi. Mikäli ranta-asemakaava ei toteudu suunniteltuna, rakennusvalvonta jatkaa kehotuskirjeessään esittämiään toimenpiteitä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaan rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Koska poikkeaminen MRL 72 §:n säädöksestä on hylätty, edellyttää rakentaminen asemakaavan laatimista alueelle.

Maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle MRL 63 §:ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. MRA 34 §:n mukaan kunta voi esittää maanomistajalle osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täydentämiseksi.

Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen on laatinut maanomistajan toimeksiannosta Rauhamäen ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman, joka on päivätty 20.01.2022. Tavoitteena on laatia ranta-asemakaava toteutuneen tilanteen mukaisesti. Tavoitteena on, että ranta-asemakaava mahdollistaa alueelle toteutetun rakennuskannan säilyttämisen.

Perustelut

Kaavatoimikunta 29.8.2022

Taustaa

Maanomistaja on käynnistänyt alueella ranta-asemakaavan laatimisprosessin ja toimittanut kuntaan kaavaa koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.2.2022. Maanomistajalla on MRL 74 §:n mukaan oikeus huolehtia kaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Maanomistajan ajatuksena on ollut laatia ranta-asemakaava jo toteutuneen tilanteen mukaisesti ja mahdollistaa alueella olemassa olevan rakennuskannan säilyttäminen. Kun maanomistaja laatii ranta-asemakaavaehdotuksen, tulee kunnan viedä ehdotus hyväksymiskäsittelyyn (MRA 7 luku 36 §).

Kaavaehdotuksen lainmukaisuus

Ranta-asemakaavaa koskeva maanomistajan ehdotus ei täytä MRL:n 54 §:n mukaisia sisältövaatimuksia, eikä siinä oteta rantaosayleiskaavaa MRL 42 §:n mukaisesti huomioon. Näistä syistä kaavaehdotus ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen eikä sitä voida hyväksyä.  Alueella voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa on osoitettu rakennuspaikkojen enimmäismäärä ja sijainti sitovilla kaavamääräyksillä. Rantaosayleiskaavassa rantarakentamista on arvioitu laajempana kokonaisuutena. Ranta-asemakaavaa koskevan hakemuksen mukaisella alueella, joka on rantaosayleiskaavan mukaista maa- ja metsätalousaluetta, on rakentaminen voimassa olevan rantaosayleiskaavan määräyksen mukaisesti kielletty. Rantaosayleiskaavan vastaista asemakaavaa ei voida hyväksyä. Ranta-asemakaava ei voi sisällöltään olla yleiskaavan vastainen.

Kielteinen poikkeamislupa ja luvatonta rakentamista

Vaikka hakemuksen mukaan ranta-asemakaava ainoastaan vahvistaa olemassa olevaa tilannetta, eivät hakemuksen mukaisen ranta-asemakaavan lailliset edellytykset muutoinkaan täyty. Kyseiselle hakemuksen mukaiselle ranta-asemakaava-alueelle (kiinteistölle 922-418-1-26) on toteutettu ilman maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää lupaa lomarakennus, huvimaja, polttopuuvaja ja wc -rakennus. Luvaton rakentaminen on tapahtunut sen jälkeen, kun ELY-keskus on ensin hylännyt maanomistajan hakeman rakentamista koskevan poikkeusluvan v. 2014, jota kunta ei myöskään puoltanut. ELY on hylkäävässä päätöksessään todennut, että poikkeamisluvalla ei voida siirtää oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa merkittyä rakennuspaikkaa toiseen paikkaan. Rakentaminen oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkitylle rakennuspaikalle ei ole maanomistajien tasapuolisen kohtelun mukaista. ELY on lisäksi aiemmassa päätöksessään todennut, että uusien rakennusten rakentaminen kyseiselle rannanosalle saattaa oleellisesti vaikeuttaa rantaosayleiskaavan toteuttamista. Kyse ei ole tarkoituksenmukaisuusharkinnasta vaan lakiin perustuvasta kiellosta, jota ei voida tarkoituksenmukaisuusharkinnalla ohittaa.

Maanomistaja on tästä huolimatta kielteisen poikkeuslupapäätöksen saatuaan toteuttanut nyt ranta-asemakaava-alueella sijaitsevat rakennukset. Luvatonta rakentamista koskeva hallintopakkokeinoprosessi on rakennusvalvontaviranomaisen taholta käynnistetty, mutta vielä kesken. Olemassa oleva tilanne, jota ranta-asemakaavalla halutaan nyt vahvistaa, perustuu luvattomaan rakentamiseen.